Ihmisen tiedonkäsittelytaito

Ihmisen tiedonkäsittelytaito on henkilön aivotoiminnan kyky muodostaa todellisuutta vastaava kuva todellisuudesta. Ihmsien tiedonkäsittelytaidon osat ovat havaitseminen, päättely ja muistaminen. (Salonen ja Färkkilä 2008, 15-16.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salonen, Satu & Färkkilä, Markus. (2008). Pääteos. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-291-2.

Elämän loppusuora

Elämän loppusuora on kolmas- tai neljäsosa ihmisen elämänkaaresta, johon liittyy tavanomaisesti muistin heikkeneminen. (Salonen & Färkkilä 2008, 7-9).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salonen, Satu & Färkkilä, Markus. (2008). Pääteos. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-291-2.

Koirasosiaalisuus

Koirasosiaalisuus on koiran susilaumanevoluutioon perustuva voimakas käyttäymismalli, jonka perusteella koira ensisijainen käyttäytymismalli koira- ja ihmiskontakteissa (ihminen on koiran mukaan susi) on konfliktin (riidan) välttäminen.(lähdetietot lisätään myöhemmin).

KIRJALLISET LÄHTEET:
(lisätään myöhemmmin).

Harjoitus la 29.10.2011

Kävelyä 12 km. Vierailu veljen luona, voileipiä ja kahvia. Kaunis Suomen syksysää, Merikosken voimalaitoksen yläaltaalla tuuli ajaa aaltoja ylävirralle päin.

Päivän elämäsitaatti: "Jos rakkaus on turhaa, etsi toinen rakkaus (pjo 30.10.2011)."

Espanjan vesikoira (kihara turkki, ikä 2 vuotta) kevyen liikenteenväylällä Oulun kaupungilla on pelokas, mutta on tästäkin huolimatta koirasosiaalinen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (koska se on ainoa, joka meillä on).

Ystävävällisin terveisin
Paidaton juoksija oulu
(That's me, always,
and allday and all-night, do you know?)

Puolikkaan (21.1 km) tossujuoksu 4. kerran

Teho 1/5, matka 21.1 km (tervamaratonin vanha reitti), jäätävyys 0/5. "Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa". Tätäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainutlaatuinen asiakashyöty

Ainutlaatuinen asiakashyöty on tuotteen tai palvelun piirre, jolla se eroaa muista vastaavista siten, että asiakas on valmis maksamaan siitä muita tosiasiallisesti samantasoisia hyödykkeitä korkeamman hinnan. Ainutlaatuisen asiakashyödyn sisältävää tuotetta sanotaan uniikiksi. Myyjän tehtävä on saada asiakas ymmärtämään se, miten yrityksen tuote eroaa asiakashyödyltään muista vastaavista tuotteista. Mikäli tuotteiden välillä ei ole erilaistavia hyötyjä, yleensä halvin tuote voittaa. (Herranen 2011, 66–68.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Asenne (myyntimies)

Asenne (myyntimies) on myyntimiehen ammattitaidon tärkein perustekijä (muut ovat oppiminen, myyntitaito ja tuotetieto). Hyvä asenne korjaa yleensä muissa ammattitaidon osissa olevat puutteet. Asenne tarkoittaa sitä, että myyjä tekee ongelmatilanteissa ”lisätyötä” asiakkaan tarpeen täyttämiseksi ja myynnin tiellä olevien esteiden poistamiseksi. (Herranen 2011, 44–45.)

”Poista asiakkaan huolenaiheet (Herranen 2011, 40)”.
”Hyvä palvelu jää asiakkaan mieleen, ja siksi hän haluaa ostaa sinulta. Huono palvelu jää myös asiakkaan mieleen, ja siksi hän ostaa kilpailijaltasi, vaikka siitä olisi enemmän vaivaa tai enemmän kustannuksia. (mukaillen Herranen 2011, 154.)”

Myyjän hyvä asenne ilmenee hyvänä palveluna, joka osoittaa sen, että myyjä arvostaa asiakasta ihmisenä, ja pyrkii löytämään ratkaisun asiakkaan ongelmiin. Hyvä palvelu ilmenee myyjän kärsivällisyytenä ja ystävällisyytenä sekä ajan varaamisena asiakkaalle. (Herranen 2011, 153–155.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Asiakkaan tuottama hyöty yritykselle

Asiakkaan tuottama hyöty yritykselle on se lisäarvo, jonka myyjä saa itselleen asiakas-myyjä -suhteesta. Asiakkaan tuottamaa hyötyä tulee arvioida säännöllisin välein, ja jos asiakkaan ei todeta olevan yrityksen kannalta hyödyllinen, voidaan esim. pyrkiä kehittään uusia tuotteita, joilla asiakas ja yritys saavat itselleen lisäarvoa. (Herranen 2011, 73–77.)

”Vanhalle asiakkaalle ei kannata olla ikuisesti kiitollisuudenvelassa (Herranen 2011, 75)”

Asiakkaan tuottama hyöty arvioidaan karkealla tasolla, ja ohjataan yrityksen toiminta kannattavimpiin asiakkaisiin. Asiakkaasta saatavaa hyötyä yritykselle voidaan lisätä nostamalla mm. nostamalla tuotteen hintaa ja lisäämällä palvelujen myyntiä. (Herranen 2011, 77.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Edullisin listahinta

Edullisin listahinta on tuotteen tai palvelun alin hinta, jossa myyjä poistaa olennaisia osia tuotteen tai palvelun hyödystä saadakseen asiakkaan kiinnostumaan tarjouksesta. Edullisimman listalinnan eräs muoto on ”Tuotteet alkaen” –hinnoittelu, jossa kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut näistä tuotteista. (Herranen 2011, 93–95.)

Myyntityössä tulisi tarjota asiakkaalle kolme vaihtoehtoa (”kolmen vaihtoehdon tekniikka”): ”Edullisin tuote”, ”Keskihintainen tuote” ja ”Ylellinen tuote”, joita voidaan sitten vähäisessä määrissä (5 prosenttia) muuttaa asiakastarpeiden mukaan. (Herranen 2011, 93–95.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Hintaneuvottelutaito (tinkiminen)

Hintaneuvottelutaito (tinkiminen) on neuvottelutaidon osa, jossa kaupan kohteen ainoa muuttuva ominaisuus on hinta. Hintaneuvottelutilanteissa myyjän on tunnistettava tinkiminen, ja myyjä voi alentaessaan hintaa samanaikaisesti alentaa tuotteen ominaisuuksia. Myyjän tehtävä on pitää tuotteen kate riittävän korkeana. (Herranen 2011, 78–81.)

”Tinkiminen on tärkeää, sillä muuten väärät henkilöt kulkevat sinun rahasi taskuissaan. Ostajan on tingittävä aina. (Herranen 2011, 78 ja 80.)”
”Jokainen alennettu euro syö yrityksen katetta (mukaillen Herranen 2011, 81)”.

Tinkimisen peruste voi ollaan mm. rahojen niukkuus (budjettirajoite), myyjän neuvottelutaidon testaaminen tai tinkiminen tavan vuoksi. Hintaneuvottelutaidon tarkoituksena on myydä (eli perustella) hinta. (Herranen 2011, 79.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Hyvä palvelu

Hyvä palvelu on myyntitapahtumaan liittyvä asiakkaan saama tunne siitä, että häntä arvostetaan ihmisenä. Hyvä palvelu ei useinkaan maksa sen enempää kuin huono palvelu. Hyvä palvelu ilmenee myyjän kärsivällisyytenä ja ystävällisyytenä sekä ajan varaamisena asiakkaalle. (Herranen 2011, 153–155.)

”Asiakkaalle ei saa luoda mielikuvaa, että hän joutuu pyytämään pääsyä asiakkaaksi, asiakkaan tulee tuntea olevansa tervetullut (Herranen 2011, 17)”.
”Hyvä palvelu jää asiakkaan mieleen, ja siksi hän haluaa ostaa sinulta. Huono palvelu jää myös asiakkaan mieleen, ja siksi hän ostaa kilpailijaltasi, vaikka siitä olisi enemmän vaivaa tai enemmän kustannuksia. (mukaillen Herranen 2011, 154.)”

Myyjän tulee kuunnella asiakasta, vastata kärsivällisesti ja nöyrästi kysymyksiin, ohjata asiakasta oikeaan suuntaan ja selvittää asiakkaan ongelmat. Huono palvelu ilmenee mm. epämiellyttävyytenä, ylimielisyytenä ja epäkohteliaisuutena. (Herranen 2011, 154.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum

Kannattava kauppa

Kannattava kauppa on yrityksen/yksilön tekemä myyntitoimenpide, joka tukee yrityksen/yksilön asettamia pitkän aikavälin tavoitteita. Yrityksessä kannattamattoman kaupan syynä voi olla mm. kaupan alhainen kate, asiakkaalle huonosti sopiva tuote ja siitä seuraava asiakastyytyväisyyden ja -uskollisuuden aleneminen, ja siitä edelleen seuraava myyvän yrityksen maineen aleneminen, joka johtaa myynnin vaikeutumiseen tulevaisuudessa. (Herranen 2011, 118–121.)

”Kauppa se on, joka kannattaa (suomalainen sanomus)”.
”Kaikkia tarjottuja kauppoja ei kannata tehdä (Herranen 2011, 118)”.
”Minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää (suomalainen sanomus)”.

Tarjottu kauppa voi olla yrityksen kannalta kannattamaton, jolloin sitä ei kannata tehdä. Yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta tärkeitä asioita ovat mm. maine ja myyjien verkottuminen kannattavien asiakkaiden kanssa. Myyjiltä ja myynnin johtajilta edellytetään taitoa keskittyä kannattavaan liiketoimintaan. (Herranen 2011, 118–121.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Kansainvälinen RTC (Round The Corner) –takuu

Kansainvälinen RTC (Round The Corner) –takuu on leikkimielinen ilmaus takuulle, jota ei ole. Fraasi suomennetaan vapaasti :”takuu on voimassa niin kauan kuin (ajoneuvon) perävalo näkyy”, ostetulla tavaralla ei ole takuuta. (Herranen 2011, 145.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Kaupan päättäminen (”klousaus”)

Kaupan päättäminen (”klousaus”) on tilanne, jossa myyjä tekee päätöksen ostajan tekemän ostopäätöksen hyväksymisestä. Kaupan sulkimista pidetään tärkeänä taitona myyjälle. (Herranen 2011, 135.)

”ABC = Always Be Closing, tee aina sopimus”
”Hyvä myyjä osaa tarvittaessa myydä, tarvittaessa mahdollistaa ostamisen (Herranen 2011, 124.)”
“Myynnin tärkein ja ainoa tehtävä on päättää kauppa, klousata (mukaillen Herranen 2011, 136)”.
”Klousaus on se syy, jonka vuoksi myyjä tee työtään (mukaillen Herranen 2011, 136)”.

Kauppa tulee tehdä heti, kun asiakas on valmis siihen, muuten kauppa voi jäädä tekemättä. Asiakkaan halukkuutta kaupan sulkemiseen tulee tarkkailla koko myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa, ja asiakkaalle tulisi ehdottaa hienovaraisesti kaupan sulkemista sen jälkeen, kun asiakkaalla on riittävät tiedot kaupan päättämiseen. (Herranen 2011, 134–136.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Kilpailutilanteen vaatimukset kestävyyslajissa

Kilpailutilanteen vaatimukset kestävyyslajissa ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tasaisuus. Kestävyyslajeja ovat mm. maratonjuoksu ja myyntityö, ja molemmissa on tärkeää tasaisen vauhdin (tuottavuuden) ylläpitäminen. (Herranen 2011, 102–104.)

”Huipputekijän suoritus (työnteko) näyttää helpolta ja kevyeltä harjoittelun vuoksi ( mukaillen Herranen 2011, 104)”.
”Älä anna kilpailijoillesi kilpailuetua vapaaehtoisesti (mukaillen Herranen 2011, 20)”.

Pitkäkestoisen hyvän suoritustason idea on tasoittaa kilpailuvauhti (taloudellinen tulos) tasaisen hyväksi, jolloin hetkelliset vauhdin alenemat eivät saa aikaan kokonaistuloksen (pitkän aikavälin taloudelliset tulokset) jäämistä liian alhaalle. Kilpailutilanteessa johdossa pysyminen edellyttää oikeaa asennetta, toimivia tekniikoita, ahkeraa, kovaa ja tasaista tekemistä ja vahvaa itseluottamusta. (Herranen 2011, 103–104.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Lepo

Menestyjä lepää aina kun siihen on tilaisuus esim. vuoden vaihteen jälkeisellä viikolla, jolloin ihmiset ovat enemmän tai vähemmän lomatunnelmissa. (Herranen 2011, 11).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Massasta erottuminen

Massasta erottuminen on markkinointitekniikka, jossa peliä pelataan henkilökohtaisella (ja sen organisaation, johon kuuluu) riskillä. Massasta erottuminen vaatii vahvaa itseluottamusta (”munaa”) ja kritiikinsietokykyä (”paksua nahkaa” ja sitä, että asioita ei oteta henkilökohtaisesti), ja se perustuu muistijäljen jättämiseen. Perinteisesti (konsevatiivisesti) toimien ei yleensä saavuteta merkittäviä tuloksia. (Herranen 2011, 131–133.)

”Opettele provosoimaan (Herranen 2011, 131).”

Massasta erottumisen eräs toimintamuoto markkinointiviestinnässä on provosointi (mm. synnyttää kielteisiä tunteita, ärsyttää, haastaa). Provoisointi voi aiheuttaa voimakkaita tunteenpurkauksia markkinaviestin vastaanottajassa, ja palaute voi olla kovasanaista ja asiatonta. (Herranen 2011, 131.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Myyjä-ostaja-rajapinta

Myyjä-ostaja-rajapinta on kahden yrityksen välinen liittymä, jonka kautta niiden välinen viestintä kulkee, ja joka toteuttaa yritysten välisen vuorovaikutuksen. Myyjä-ostaja-rajapinnan tulisi muodostua niin, että sekä myyjän että ostajan puolella rajapintaan kuuluu useita henkilöitä, sillä yhden henkilön varaan rakennettu rajapinta yleensä katkaisee yhteistyön yritysten välillä kyseisen henkilön poistuessa (syystä tai toisesta) kyseisestä tehtävästä. (Herranen 2011, 112–114.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Myyjän neuvottelutaito

Myyjän neuvottelutaito on yksi myyjän ammattitaidon osa, joka on vuorovaikutuksessa muiden myyjän ammattitaidon tekijöiden kanssa (asenne, oppiminen , tuotetieto) (Herranen 2011, 71-72). Neuvottelu on konfliktitilanne, jossa neuvottelutaidon avulla myyjä poistaa asiakkaan ostamiseen liittyvät epävarmuustekijä (Herranen 2011, 45 ja 70).

”Kehitä neuvottelutaitojasi (Herranen 2011, 69)”.

Neuvottelujen tulos voi olla se, että molemmat voittavat, toinen voittaa tai että molemmat häviävät. Neuvottelutilanteen tavoitteena on se, että molemmat osapuolet kokevat neuvottelujen jälkeen voittaneensa enemmän siihen verrattuna kuin jos sopimus olisi jätetty tekemättä. Neuvottelutilanteessa tulee tunnistaa se, kumpi haluaa sopimusta enemmän, koska se, joka haluaa saada neuvottelun päätökseen on valmis hyväksymään myönnytyksiin. (Herranen 2011, 69.)

Myyjän tulee tunnistaa luontainen neuvottelutyylinsä (sovitteleva, hallitseva, myöntyvä), ja koska se ei käyttökelpoinen kaikissa neuvottelutilanteissa, ja oppia hallitsemaan kaikki neuvottelutyylit. Sovittelevan tulee kehittää paineensietoaan, hallitsevan opetella asioiden perustelemista ja myöntyvän tulee oppia suostuttelemaan niin, että vastaneuvottelijalla ei ryhdy aggressiiviseen vastarintaan. (Herranen 2011, 71–72).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Myynnin heikkousalue

Myynnin heikkousalue on myyntiprosessin osa-alue, jonka johdosta yrityksen myyntikilpailukyky on alhainen vertaillessa sitä muihin yrityksiin. Yrityksen myyntiprosessin kehittäminen on jatkuva johtamisprosessi. (Herranen 2011, 125–129).

”Ei auta itku kansainvälisillä markkinoilla (mukaillen suomalainen sanomus).”
”Oikealla asenteella varustettu myyjä myy mitä tahansa (mukaillen Herranen 2011, 127)”.

Myynnin tehtävä on sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja kilpailla muita yrityksiä vastaan niillä tuotteilla joita yritys toimittaa tällä hetkellä. Myynnin heikkousalue voi olla yksi tai useampi seuraavista (aakkosjärjestyksessä):

1. Asenne (myyjä)
2. Asiakaskontaktien (liidit, soitot, käynnit) alhainen määrä
3. Markkinasegmenttien määrittelemättömyys tai väärä määrittely
4. Myynnin johtamisen kilpailukyvyttömyys
5. Myyntisopimusten sulkemisten (”klousaukset”) alhainen määrä
6. Myyntitaitojen osaamattomuus (myyjä)
7. Myyntitavoitteiden väärä määrittely (liian matalat tai liian korkeat)
8. Palkkiojärjestelmän väärä määrittely
9. Tuotetietojen osaamattomuus (myyjä)
10. Tuotteen kilpailukyvyttömyys markkinoilla. (Herranen 2011, 125–129).

Jokaisessa myyntiorganisaatiossa esiintyy myynnin heikkousalue, joka heikentää myyntiprosessin laatua ja myynnistä saatavaa katetta. Huipputuloksia myynnissä, kuten myös urheilussa, voidaan saavuttaa erilaisilla tyyleillä. Myynnin johtamisessa tyyli tulee valita niin, että myynnin tuotto on riittävän hyvä. (Herranen 2011, 126).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Nöyryys

Nöyryys on asenne, joka kertoo, että ihminen ei ole vieraantunut vähäistä sosiaalista arvostusta saavien tehtävien tekemisestä tarpeen vaatiessa. Nöyrä ihminen tekee hyvällä mielellä ne tehtävä, jotka on tarpeen saada hoidettua, jos kukaan muu (mm. tehtävää hoitava henkilö) ei ole saatavissa. Nöyryydestä huolimatta, yrityksen toiminta perustuu tehtävien jakamiseen eri ihmisille, joten henkilön tulee työssä keskittyä roolinsa mukaisiin tehtäviin. (Herranen 2011, 116–117.)

”Nöyrä pitää olla, mutta ei nöyristellä (Etelä-Pohjalainen sanomus)”.
”Mä olen niin nöyrä, että ihan itteeniki hävettää (Etelä-Pohjalainen sanomus)”.
”Kukaan ei ole täydellinen. Minusta puuttuvat virheet (Tradenomisanomus)”.

Nöyryyttä myyntityössä ovat mm. asiakkaiden tasavertainen kohtelu, lupausten pitäminen, säännöllisyys ja virheistä oppiminen (saman virheen toistaminen on typerää ja tehotonta). Nöyryys voi olla myyjän henkilökohtainen kilpailuetu. (Herranen 2011, 116–117.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Oivallinen ratkaisu

Oivallinen ratkaisu on ominaisuuksiltaan riittävä tuote tai palvelu, joka ei ole täydellinen, mutta joka täyttää asiakkaan tarpeen asiakkaan mielestä riittävän hyvin. Oivallinen ratkaisu perustuu markkinoiden epätäydellisyyteen eli siihen, että kaikki tuotteet eivät ole kaikkien saatavilla, ja että asiakkaan päätöksenteko ei ole täysin tosiasioihin perustuvaa, ostajat arvostavat erilaisia asioita, tuotteet ovat keskimäärin ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia, ja siihen, että myyntimiehen tehtävä ei ole kertoa edustamansa tuotteen heikkouksista asiakkaalle. (Herranen 2011, 57–59 ja 105.)

”Asiakas on tyytyväinen saadessaan riittävän hyvän ratkaisun (Herranen 2011, 95)”.
”Myyjä poistaa asiakkaalta ostamiseen liittävät epävarmuustekijät (Herranen 2011, 45)”.
”Moni Oulun pikaruokapaikka on oivallinen ratkaisu vain siksi, että se on keskustassa (pjo)”

Pienet erot voivat olla ratkaisevia myyntitapahtuman onnistumiselle. Huonollekin tuotteelle tai palvelulle löytyy aina järkisyy, jolla sen ostaminen voidaan perustella. Asiakas tekee ostopäätöksen tunteen pohjalta ja järkeistää sen sitten myyjän esittämien tietojen perusteella. (Herranen 2011, 57–59.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Päivittäisen tekemisen tärkeys ja prosessi

Päivittäisen tekemisen tärkeys ja prosessi on johtamisperiaate, jossa tulokset saavutetaan tekemällä tavoitteeseen vieviä asioita (tehtäväsuuntautuneisuus) hyväksi havaittuja rutiineja (prosesseja käyttäen). Päivittäisen tekemisen tärkeyttä käytetään yrityksissä, joissa henkilöstön sitouttaminen perustuu pitkäaikaiseen sitouttamiseen (mm. perheyritykset, optiojärjestelyt). Jääkiekossa päivittäisen tekemisen tärkeys voidaan esittää tilanteena, jossa pelin aikana keskitytään kunkin esiin nousevan yksittäisen tilanteen suorittamiseen niin hyvin, että peli voitetaan. (Herranen 2011, 48 ja 99–101).

”Taitelijaelämä voi olla työntekoa hauskempaa, mutta sillä ei tule rahaa (Herranen 2011, 100).”
”Perusasiat on saatava kuntoon ensimmäisinä (Herranen 2011, 21)”.

Prosessien käyttäminen toiminnassa on tärkeä periaate tulosten saavuttamisen kannalta. Huippuosaaminen on pohjimmiltaan samojen asioiden toistamista päivästä ja vuodesta toiseen, jossa etsitään toimivimmat ratkaisut, käytetään niitä, ja korjataan niitä, mikäli mittarit osoittavat, että prosessin tuottavuus on alentunut. (Herranen 2011, 99–101.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Ryhmä/joukkuepelaaja

Ryhmä/joukkuepelaaja on henkilö, joka toimii osana (2-11 henkilön) ryhmää/joukkuetta, ja joka pyrkii yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa ryhmälle asettua päämäärää kohti tehtäväsuuntautuneesti. Ryhmä/joukkuepelaaja noudattaa sääntöjä ja hänen moraalinsa on korkea.

”Ei ole väliä, jos peli on kovaa, kun vain se on reilua.”
”Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.”
”Joka kylvää tuulta, hän korjaa myrskyä.”
”Kopio tylysti toimivia kikkoja (Herranen 2011, 123)”.

Ryhmän/joukkueen sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuuluvat keskinäinen kilpailu ja sosiaaliset jännitteet, ja ryhmän/joukkueen jäsenten (myös ”esimiehen”) tulee ymmärtää se, että kriisit sisältävät aina mahdollisuuden. Ryhmän/joukkueen yksilöpelaajien keskinäisen ja reilun kilpailun tulisi parantaa ryhmän suorituskykyä verrattuna muiden joukkueiden suoritustasoon.
Ryhmä/joukkuepelaaja toimii ryhmässä yksilöpelaajana, tiedonvaihto on ajantasaista, ja hyvässä ryhmässä sen jäsenet tukevat toinen toisiaan. Ryhmän/joukkueen jäseniä tulisi kohdella tasapuolisesti ja reilusti. (Herranen 2011, 140–134.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Syö sammakot ensin ja rakasta rutiineja -periaatteet

Syö sammakot ensin -periaate on leikkimielinen ilmaus sille, että vaikeimmat asiat tulisi hoitaa ensin, koska niiden ajattelemiseen sitoutuu psyykkistä energiaa. Vaikeimpien asioiden jälkeen tulisi hoitaa työläimmät asiat. (Herranen 2011, 52–53.)

”Aamupalana sammakkoa (Herranen 2011, 61)”.
”Rakasta rutiineja, ne vievät asioita eteenpäin (Herranen 2011, 60–61)”.
”Myyjän kolme parasta kaveria ovat toisto, toisto ja toisto (Herranen 2011, 147)”.
”Luovuus ja rutiinit on pidettävä tasapainossa (Herranen 2011, 27)”.

Rakasta rutiineja -periaate on leikkimielinen ilmaus sille, että työhön kuuluu tehtäviä, jotka on pakko suorittaa jotta työ saadaan tehtyä. Rakasta rutiineja -periaate vie asioita ja (elämää) eteenpäin. (Herranen 2011, 60–61.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Tapaamisen jälkihoito

Tapaamisen jälkihoito on myyntiprosessissa kaupanteon jälkeen tapahtuva yhteydenotto asiakkaaseen, ja sen tarkoituksena on vahvistaa myyjä-ostaja-rajapintaa. Myynnin tehneen organisaation tulisi toteuttaa tapaamisen jälkihoito ammattimaisesti jokaisen myynnin yhteydessä.(Herranen 2011, 122–124.)

”Kiitos mukavasta tapaamisesta (Herranen 2011, 112)”.

Hyvä tapaamisen jälkihoito voi ensimmäisen tapaamisen yhteydessä ratkaista pitkäaikaisen asiakassuhteen syntymisen. Tapaamisen jälkihoidossa on kyse nöyryydestä ja pienistä eleistä, sekä asiakkaan palvelemisesta (mm. avoimien yksityiskohtien selvittäminen, yhteydenotto sovitun ajan kuluttua, luvattujen asioiden tekeminen). Tapaamisen jälkihoito edellyttää kykyä tarkkailla tapaamista asiakkaan näkökulmasta. (Herranen 2011, 122–123.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Tarina

Tarina on myyntityössä estetty kertomus yrityksestä, jonka perusteella asiakas muodostaa mielikuvan (pysyvän muistijäljen) yrityksestä. Tarina erottaa yrityksen muista yrityksistä ja voi olla jonkin ajan kuluttua ainoa asia, josta myyjä muistetaan. Tarinan tulisi olla mielenkiintoinen, tunteita herättävä ja mahdollisesti myös opettavainen, jolloin se herättää asiakkaan halun jatkaa myyntineuvottelua. Tarina voidaan kertoa yhdessä lauseessa tai pidempänä kertomuksena. (Herranen 2011, 54–56.)

”Tarina, jota toistat, muuttuu todeksi markkinoilla (mukaillen Herranen 2011, 137)”.
”Myyjän kolme parasta kaveria ovat toisto, toisto ja toisto (Herranen 2011, 147)”.

Tarinan toimivuutta tulee mitata myyntituloksen kautta. Tarina on osattava kertoa joka kerta kuin se kerrottaisiin ensimmäistä kertaa (raikkaus). Yrityksen muun viestinnän tulee olla sopusoinnussa tarinan kanssa. (Herranen 2011, 138–139.)
Tarina on paras markkinointiviestinnän paras muoto, sillä se jää kuulijan mieleen. Tarinan luominen edellyttää mielikuvitusta ja sen kertominen suullisen esityksen taitoa. Tarinaa on toistettava samanlaisena yrityksen kaikilla viestintäkanavilla, jotta se jää kuulijoiden mieleen. (Herranen 2011, 137.)


KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Verkostojen muodostaminen

Verkostojen muodostaminen on taito luoda luottamusverkkoja muiden ihmisten kanssa. Bisnestoiminnassa henkilöiden väliset roolit ovat ammatillisia ja muodollisia, eikä kauppaa tehdä lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa (tutut, kaverit, ystävät, läheiset). (Herranen 2011, 144–146.)

”Menestys syntyy luomalla verkostoja (Herranen 2011, 144)”.
”Työssä ei ole varaa hölmöilyyn (Herranen 2011, 27)”.
”Luottamuksen rakentamiseen kuluu vuosia, mutta sen voi menettää silmänräpäyksessä (Herranen 2011, 152)”.
”Kavereilta ei osteta, eikä heille myydä mitään, koska sillä tavoin kerjää vain ikävyyksiä itselleen (Herranen 2011, 145–146).
”Kaikki kaupankäynti rakentaa koko uran mittaista ansioluetteloa (Herranen 2011, 151)”.

Kaikki kaupankäynti rakentuu luottamukseen (Herranen 2011, 152). Verkostojen muodostaminen on eräs myynnin lisäämisen perustekijä. Menestyjällä on hyvä (ei välttämättä suuri) ihmissuhdeverkko tuloksen saavuttamisen kannalta tärkeiden henkilöiden (vertaiset) kanssa. Vertaistuki tapahtuu kaverisuhteiden kautta ja se auttaa näkemään työelämän kokonaiskuvan. ”Kusipäiden kanssa ei tehdä päivääkään töitä (Mato Valtonen)” (Herranen 2011, 11–12.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Country: Hyvä Humala (á tiksu)

Lokakuun täysikuun lailla kasvan sun makuun,
luot sun kirsikkapuun, tuun rakkauden hakuun.
Pieni on sinapin jyvä, klovni itkee: "haha",
Hyvä Humala on parempi kuin krapula paha.

Helmikuun kuun ajan tahdon suhteeseen nakuun,
Toukukuun ruusun tuon, kanssa kaiken takuun.
rakkaus mun suhun on kalliimpaa kuin dollariraha.
Hyvä Humala on parempi kuin krapula paha.

Hyvä Humala on parempi kuin krapula huono,
Pieni on sinapin jyvä, kostea koirasi kuono,
rakkaus mun suhun on kalliimpaa kuin dollariraha.
Hyvä Humala on parempi kuin krapula paha.

Lokakuun täysikuun lailla kasvan sun makuun,
luot sun kirkkapuun, tuun rakkauden hakuun.
rakkaus mun suhun on kalliimpaa kuin dollariraha.
Hyvä Humala on parempi kuin krapula paha.

Hyvä Humala on parempi kuin krapula huono,
Pieni on sinapin jyvä, kostea koirasi kuono,
rakkaus mun suhun on kalliimpaa kuin dollariraha.
Hyvä Humala on parempi kuin krapula paha.

Chanson: Valveilla koko yön

Väsyttää olla väsynyt, pelkkä oon räsy nyt,
oon kerran syntynyt, tuuleen hävinnyt.
Pelkoa ja suruu syön, itseäni maahan lyön,
valveilla koko yön, jälkeen päivän työn

Et mua ole hellinyt, en ruusuilla oo kellinyt,
kylmänä vain helkyt, on valo hävinnyt.
Polttaa hehku tähtivyön, uni tyhjän näyttämön.
Valveilla koko yön, jälkeen päivän työn

Valveilla koko yön, jälkeen päivän työn.
Polttaa hehku tähtivyön, uni tyhjän näyttämön.
Pelkoa ja suruu syön, itseäni maahan lyön,
Valveilla koko yön, jälkeen päivän työn

Väsyttää olla väsynyt, pelkkä oon räsy nyt,
oon kerran syntynyt, tuuleen hävinnyt.
Pelkoa ja suruu syön, itseäni maahan lyön,
Valveilla koko yön, jälkeen päivän työn

Chanson: Tie laulaa värejään (á Elisa)

Ajatukset tekevät kipeää, kylmä marrassää.
Eilinen katoo, pimeää, tuska itsestään.
Ei ruusu tiedä nimeään, kuulet hetken tään.
Tie laulaa värejään, vaan viereesi jään.

Joka hetki hyvästellään, joka hetki luovutaan.
Kaipaan aamuun hellää, kasteesta juovutaan.
Pitkä on yö tää, katseessasi rauhan nään.
Tie laulaa värejään, vaan viereesi jään.

Tie laulaa värejään, vaan viereesi jään.
Ei ruusu tiedä nimeään, kuulet hetken tään.
Pitkä on yö tää, katseessasi rauhan nään.
Tie laulaa värejään, vaan viereesi jään.

Ajatukset tekevät kipeää, kylmä marrassää.
Eilinen katoo, pimeää, tuska itsestään.
Pitkä on yö tää, katseessasi rauhan nään.
Tie laulaa värejään, vaan viereesi jään

Toinen puolikas (21,1 km) uimatossuilla

Toinen puolikas (21,1 km) Aqua Walker -uimatossuilla (jotka eivät ole enää Oulun Raksilan lajitoveriliikkeen myyntivalikoimassa) tuotti vähemmän tappioita kuin ensimmäinen. Yksi rakko (ensimmäisellä kerralla irtosi kolme varpaankynttä, mutta nehän ovat vain kulutustavaraa) ja eivätkä pohkeetkaan olleet jumissa, kuten ensimmäisellä kerralla.

Porvarin raitilla poika kyseli tyhymiä: "Onko kylmä", vastattu: "Juokse ensin 21 kilometriä ja kysele sitten." Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Jos otat, älä surffaa, jos surffaat, älä ota.

Jos otat, älä surffaa, jos surffaat, älä ota on periaate, jolla vältyt tosi monelta pahalta. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Oulun Poliisi: "mielipahan tuottaminen ei ole rangaistavaa"

Tein Oulun Poliisille tutkintapyynnön Iltalehden keskustelupalstastan artikkelissä, jossa Paidaton juoksija oulua verrattiin apinaan. Esitutkinta keskeytettiin, koska "mielipahan tuottaminen ei ole rangaistavaa."

Vuoden 2011 poliisisitaatti: "Jos joku sanoo toista apinaksi, se on vain hänen mielipiteensä asiasta."

Eli termit "Oulun outo viuhahahahtaja", "apina", ja kaikki muutkin "hauskat" asiat... Miettisitte silti mitä kirjoitatte. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Oulun Poliisilaitos. (2011).Poliisin päätös esitutkinnan lopettamisesta. Virallinen asiakirja: Oulun poliisilaitos.

Kolme (viisasta) apinaa

Kolme (viisasta) apinaa on kuvitteellinen elämänohje, jossa korostetaan sitä, että ihmisen tulee käyttäytyä maltillisesti, viisaasti ja pidättyvästi (ransk. Singes de la sagesse). Apinat symboloivat elämänohjeita: "älä puhu pahaa/älä ole ylpeä", "älä kuuntele pahoja asioita/älä juoruile" ja "älä katso pahoja asioita"/älä ole utelias". Joskun joukkoon luetaan neljäs apina, "älä tee pahoja asioita". Apinat symboloivat elämänohjeitaan 1. peittämällä suunsa, 2. peittämällä korvansa, 2. peittämällä silmänsä ja 4. pitämällä kätensä ristissä rinnan päällä. (Wikipedia engl. & Wikipedia ransk, luettavissa 16.10.2011.)

"Ranskan kielellä: « Ne vois pas », « N'entends pas », « Ne parle pas »
(ranskankielinen wikipedia, luettavissa 16.10.2011).

Erään tarinan mukaan kolme apinaa säilyttivät henkensä, kun eräs apinoista puhui asioista ilman ennakkoasenteita, eli ei puhunut hyvää eikä pahaa. Tarinan kerrotaan olevan peräisin Laotselta. (Kaikkien Asioiden Pikkujättiläinen 14.9.2011, luettavissa).

Kolmen apinan elämänasennetta voidaan pitää taitona saavuttaa hiljaistuminen ja kuunnella omaa sisäistä ääntään. Kaikki pahuus perustuu tahtoon nähdä ihmisissä oma pahuutensa, ja tämän perusteella vahingoittaa toista henkilöä fyysisesti, henkisesti, yhteisöllisesti (eli taloudellisesti). Hiljaistunut ihminen näkee todellisuuden ilman sanallista käsitteellistämistä (kuullut ja nähdyt asiat varustetaan esim. psykiatrisilla numeroilla tai yhteisöväkivallan leimatermeillä), sen jälkeen käyttää näitä termejä toisten ihmisten vahingoittamiseen.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Kaikkien Asioiden Pikkujättiläinen. 14.9.2011. Kolme viisasta apinaa – satukertomus.
http://pikkujattilainen.blogspot.com/2011/09/kolme-viisasta-apinaa.html. Luettavissa 16.10.2011.
Naurava Buddha ja 3 viisasta apinaa. Laughing Buddha and 3 wise monkyes (24.1.2008).
http://keraily.vuodatus.net/blog/1074929/naurava-buddha-ja-3-viisasta-apinaa-laughing-buddha-and-3-wise-monkyes/. Luettavissa 16.10.2011.
Wikipedia englanti. Tree Wise Monkeys. http://en.wikipedia.org/wiki/Three_wise_monkeys. Hakupäivä 16.10.2011.
Wikipedia ranska. Singes de la sagasse. http://fr.wikipedia.org/wiki/Singes_de_la_sagesse. Hakupäivä 16.10.2011.

"Onko kylmä" -kysymys

"Onko kylmä" -kysymys on puolen vuosikymmenen ajan säilynyt uusavottomien Oulun kansalaisten huulilla Paidaton juoksija oulun harjoitusten aikana. Tässä vastauksia tähän äärimmäisen älykkääseen kysymykseen:

1. Kysy äiteeltäs. Jos äitees ei tiiä, kysy isältäs.
2. Näytänkö minä joltain Suomen ilmatieteen laitokselta?
3. Ehkä on, ehkä ei. Mitä väliä sen, kun vain juoksu kulkee.
4. Otetaan hotellihuone ja keskustellaan asiasta lisää, hyvä rouva.
5. Eikö rakennustyöntekijän pitäisi tehdä työtä, josta hänelle maksetaan palkkaa, eikä kommentoida juoksijoiden pukeutumista, sunkin yrityksessä (YIT)?
6. Kysy Vittu Googlesta (KVG).
7. Äiteelläs oli, ennen kuin alko sua bygaamaan. Ei ollut sen jälkeen.
8. "Huh hellettä" sanoi jänis pakkasella (suomalainen sanomus).
9. Joen sorsat tietävät ensimmäisinä sen, kun jokivesi jäätyy (kiinalainen sanomus).

Juoksuonni (Run Flow) ja nousujohteinen harjoittelu

Juoksuonni (Run Flow) on eräs niistä tekijöistä (tärkein) joka voi antaa juoksijalle taidon kehittää omaa juoksusuorituskykyään. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (koska elämä ei kulje eteenpäin yksinkertaisesti ja ilman kriisejä).

Juoksuonni (Run Flow) ja pelottomuus

Juoksuonni (Run Flow) ei poista elämän pelkoja. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Juoksuonni (Run Flow) ja huono huumori

Juoksuonni (Run Flow) voi lakastua kirkkaasta kukinnastaan huono huumoria sisältävien (tai luuserien vihaa sisältävien) kommenttien vuoksi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.
Lähettänyt paidaton juoksija oulu klo 13.34

Aqua Walker -kumiuimatossujuoksun opetukset Vol. 1.1

Pahus, kuinka jalka voikaan olla keveä. Brooksin, Adidaksen tai Aciscin "inva-jalkineet" (mahdolistavat väärän juoksutekniikan, eli kanta-astunnan), tuntuvat kaukaisilta painajaisilta. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

"Uskotko minuun nyt (ja aina)?" -kysymys

"Uskotko minuun nyt (ja aina)?" -kysymys on vakaiden ihmissuhteiden peruskysymys. Vastaus on (vaistonvaraisessa ensinäkemisen hetkessä tapahtuva) kyllä, tai sitten epävarmuutta ja oman sydämen luottamattomuutta kuvaava "ehkä". Vastaus "ei" ole mahdollinen, koska kieltävä vastaus ei ole sosiaalisesti hyväksyttävä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Pientä parkouria kestävyysjuoksuun

Kestävyysjuoksuharjoitteluun on suositeltavaa lisätä hiukan parkouria. Esimerkiksi muutama hyppy joko esteelle tai esteen yli harjoituksen aikana.

Päivän juoksusitaatti: "Hauskuutta ja iloa juoksuun tarvitaan nyt, ei jonain toisena päivänä (pjo 15.10.2011)"

Parkour-harjoittelu on suoritettava turvallisesti ja oman kehonsa viestejä kuunnellen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Parempi hyvin kännissä, kuin huonosti krapulassa

Countrybiisi:

1. verse:
Tehnyt oot kovaa työtä, voimat on kuluneet loppuun.
Ei ole pehmeää yötä, vaan on loiste täysikuun.
Kuljet talven rännissä, oot samassa pulassa:
Parempi hyvin kännissä, kuin huonosti krapulassa.

2. verse:
Et voi enempään kyetä, oot lehdet keltaiset puun.
Elämäsi on etä, vailla suudelmia suun.
Valkeaa on ketun hännissä, valkeaa lokin sulassa.
Parempi hyvin kännissä, kuin huonosti krapulassa.

Cr:
Parempi hyvin kännissä, kuin huonosti krapulassa.
Kuljet talven rännissä, oot samassa pulassa,
Valkeaa on ketun hännissä, valkeaa lokin sulassa.
Parempi hyvin kännissä, kuin huonosti krapulassa.

3. verse:
Tehnyt oot kovaa työtä, voimat on kuluneet loppuun.
Ei ole pehmeää yötä, vaan on loiste täysikuun.
Valkeaa on ketun hännissä, valkeaa lokin sulassa.
Parempi hyvin kännissä, kuin huonosti krapulassa.

Cr & Cr avec fade out (c'est tout).

Harjoitus la 15.10.2011

8 km, teho 1/5, jäätävyys 0/5 (lämpötila + 4 Celsiusta). Tavannomaiset kolme "onko kylmä?" -kyselijään. Tuiran uimarannan osuudella mukavat mummot sanoivat: "onkin jo odotettu sinua", vastattu: "eiko suomalaisen miehen vartalo olekin kaunis?" tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tie taiteilijan itseluottamukseen

Seijan tarinan mukaan tie taitelijan itseluottamukseen on: 1. Ujous ja arkuus, 2. alemmuuden ja lahjattomuuden tunne, 3. itsekriittisyys, epävarmuus ja epäpätevyyden tunne, ja 4., taiteilijan itseluottamus (Tuupanen 2005, saatavissa15.10.2011). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Tuupanen, Seija. (2005). Solmuja narussa – kuvataideopettajien elämäntarinat tutkimusaineistona. Kasvatustieteen päivä 2005 Verkkojulkaisu. Luettavissa 15.10.0011.

Pimeyden ninjajuoksu -tekniikka

Teksti ja lähdetiedot; lisätään myöhemmin.

Jalkaterä Ninjajuoksu -tekniikkka

Jalkaterä Ninjajuoksu -tekniikka on taito, jossa /../ (sisältö lisätään myöhemmin).

KIRJALLISET LÄHTEET:
(lisätään myöhemmin).

Hiljaistuminen sisäisen voiman tienä

Hiljaistuminen sisäisen voiman tienä on /../, (sisältö ja lähdetiedot lisätään myöhemmin).

KIRJALLISET LÄHTEET:
(lisätään myöhemmin).

Aqua Walker -kumiuimatossujuoksun opetukset Vol. 1.

Noin kuukauden aikana tehdyt juoksuharjoitukset Aqua Walker -kumiuimatossuilla ovat olleet kauniit. Aqua Walker suojaa jalkateriä teräviltä esineiltä ja karkealta kiviainekselta, ja jalkaterä toimii kuin paljasjalkajuoksussa. Ja juoksijan pohjelihas kehittyy.

"Aqua Walker -kumiuimatossu: toimiva ratkaisu kengättömään juoksuun (pjo)"

Viimeisin harjoitus 14.10.2011, osoitti sen, että Extreme-sukan kanssa ainakin nollakeli ei aiheuta juoksuun ongelmaa (paitsi tosi liukkaat katupinnan teräspinnoitteet). Raksilan lajitoveriliike on poistanut Aqua Walker -kumiuimatossun valikoimistaan, koska tossu on liukas kostealla alustalla (se on vain ominaisuus, ei ongelma). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tuletko tuleni lämpöön?

Vain tämän kerran,
hiljaisen laulun ajan,
kysyn sinulta,
tuletko tuleni lämpöön?

"Kyllä suomalaisen miehen vartalo on kaunis"

"Kyllä suomalaisen miehen vartalo on kaunis", ainakin paidaton juoksija oulun. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Suhtaudu elämään kuin urheilija

Suhtaudu elämään kuin urheilija, on elämänasenne, jossa tavoitteiden saavuttaminen käsitetään pienien tekojen toteuttamiseksi hetki hetkeltä (tehtäväorientoituneisuus). Urheilija elää itseään joka hetki. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Sankarini ovat karjanajajia (W. Nelson: My Heroes /../ Cowboys.

Kssvoin lapsuuteni ollakseni cowboy,
ja rakastin sitä elämäntapaa.
Tavoittelin elämää mun ylpeiden ratsastajajien,
käytin lapsuuteni kaikki hetket.
Opin säännöt hektisen elämän,
käytä kaikki, kun tilaisuus on.
Otan kaiken sen, jonka tarvitsen,
rakkailtasi, sitten hylkään vain,
laulaen surullista country-lauluain.

Cr:
Sankarini ovat karjanajajia,
ja yhä he ovat, niin vain on.
Surullisia etsijöitä,
jäljessä kaikesta,
itsessään,
hitaine unelmineen.

Karjapojat elävät itseään
epätoivoisissa unissan,
liian kauan yksin.
Kuolla voi yksin,
painajaisiaan nähden,
tietäen toivo kaikki on mennyt.
Parittajalle hän soittaa,
olla voittaja koittaa,
sanat tyhjään vain katoaa.
Loppuun kulunut suru,
ja haalistuneet muistot,
eikä ketään jonka luokse sydän jäis.

Cr:
Sankarini ovat karjanajajia,
ja yhä he ovat, niin vain on.
Surullisia etsijöitä,
jäljessä kaikesta,
itsessään,
hitaine unelmineen.

Surullisia etsijöitä,
jäljessä kaikesta,
itsessään,
hitaine unelmineen.

Mestarin mieli ja vasta-alkajan mieli

Mestarin mieli ja vasta-alkajan mieli ovat samaa kunnioitusta asioiden epäselvyyteen ja niiden ymmärtämättömyyteen.Ja "aluksi vuoret ovat vuoria, ja puut ovat puita. Sitten vuoret eivät ole vuoria, ja puut eivät ole puita. Lopuksi vuoreta ovat jälleen vuoria, ja puut ovat jälleen puita". Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (koska vuoret ovat vuoria, ja puut ovat puita).

Mestarin mieli ja harjoittelu

Mestarin (elämän todellisuuden havaitsevan) mieli pitää harjoittelua välttämättömänä, koska ilman harjoittelua ei voida saavuttaa päämäärää. Vanhan amerikkalaisen sanonnan mukaan: "menestys (engl. success) tulee ennen työtä (engl. work) vain sanakirjassa (engl. dictionary)" Tästä huolimatta, jatketaan harjoitelua.

Mestarin mieli ja uusi aamu

Mestarin mieli ja uusi aamu on asenne (mahdollisuuksien mielentila), jossa juoksija (eli ihminen) näkee jokaisessa hetkessä mahdollisuuden muuttua kyseisen tilanteen vaatimuksia vastaavaksi. "Kiinalainen kirjainmerkki kriisi tarkoittaa myös uutta tilaisuutta". Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (harjoitus ei tee mestaria, mutta "mestari harjoittelee, jotta uusista aamuista tulisi totta (pjo, 14.10.2011)".

Näin Lahdessa: Autoilija tappoi naisen

Iltasanomien paperi kertoi maanantaina 10.10.2011 Lahdessa tapahtuneesta jalakulkijan yliajosta:

"LAHTI: Suojatietä ylittämässä ollut nainen jäi auton yliajamaksi ja kuoli sunnuntaina. Nainen oli syntynyt 1929. Autoa ajoi lahtelainen vuonna 1987 syntynyt mies. Hän oli hetkeä aiemmin ollut autoineen pysähtyneenä saman suojatien eteen, muttei havainnut naista, vaan ajoi hänen päälleen.

Auton nopeus oli törmäyshetkellä vähäinen. Nainen sai vakavan vamman ja menehtyi heti. /../ Nuorta kuljettajaa epäillään kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta." (Näveri 2011, 11)

Pieni juridinen vinkki: autoilija voi kertoa poliisille, että jalankulkija teki karateliikkeitä hänen suuntaansa, niin tutkinnan suunta varmasti muuttuu, ja jalankulkija on kauhea demoni. Ainakin Oulussa menetelmä toimii tosi hyvin.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Näveri, Vesa. (2011). Suojatietä ylittänyt nainen kuoli. Iltasanomat 10.10.2011, s. 11.

Palanut hehkulamppu: Montako Oulun Polliisia?

Montako Oulun Pollisia tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?

1. Kaksi, paha polliisi ja hyvä polliisi.
2. Kaksi, toinen pamputtaa palaneen lampun ja toinen ehjän lampun.
3. Kaksi, toinen on kahvitauolla, ja toinen seisoo tikapuilla, ja maailma pyörii hänen ympärillään.
4. Kaksi, toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Hehkulampun vaihtamisessa ei tarvita luku- tai kirjoitustaitoa, joten vanhemmista konstaapeleistä jompi kumpi voi vaihtaa palaneen hehkulampun, kunhan heräävät 4 tunnin iltapäiväuniltaan.
5. Kaksi, mutta vain yksi, jos hälytystehtävän luonne niin vaatii. Tätä ei tosin tapahdu koskaan.

Palanut hehkulamppu: Montako romania?

Montako Suomen romania tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?

1. yksi, mutta romanin täytyy olla pois vankilasta,
2. yksi, mutta vain silloin, jos kunnan sosiaalihuolto ei vaihda lamppua,
3. yksi, mutta sosiaalihuollon täytyy maksaa romanille erityinen korvaus,
4. yksi, mutta samaan aikaan ei saa olla raveja, ja
5. yksi, mutta hehkulamppu ei saa olla eri heimoa.

Oulun polliisin outo mieltymys Isoihin Taskulamppuihin

En tiedä miksi, mutta silti, Oulun Polliisi on mieltynyt ISOIHIN taskulamppuihin. Ainakin minulta ne ovat vieneet kaksi TOSI ISOA Mag-Lite lamppua. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Vastaukset Top 10: "Onko Kylmä?"

Useiden vuosien ajan Oulun kansalaisilla on mielessä ollut palava kysymys, joka on esitetty pjo:lle; "onko kylmä???" Tässä 10 parasta vastausta tähän ongelmaan:

1. Hinttapulit: "kyllä tuo Oulun poliisin virkaunivormu pukee sinua, mutta et, eikä sun siniseen haalariin pukeutunut seepra-autokaverisikaan, aivan ihan prikuulleen ole mun makuani vastaava, höpönanna kikkeloinen tosipervo kultsipuppero. Ja hei, käytä Mag-lite-taskulampun kanssa tosi paljo vesipohjaista liukastevoidettä, ettei tule anaalisia limakalvovaurioita."
2. Rakennusmiehet: "eikö teille makseta palkka rakentamisesta, eikä ohikulkijoiden pukeutumisen seuraamisesta? Ei ihme, että rakentaminen Suomessa on niin kallista."
3. Kylmät naiset: "Otetaan hotellihuone, ja keskustellaan tästä asiasta illan hämärtyessä kynttilöiden valossa. Luen sinulle Tommy Tabermania, rakas."
4. Idiootit: "Vedä käteen homo!!!"
5. Puliukot ja -rouvat: "Onko hyvä päivä? Onhan se!"
6. Kirjailija Jari Tervo: "Olen pervo, mutta en niin pervo kuin sinä".
7. Oulun luuserit: "Sinulla on polkupyörä, minulla elämä. Kumpi on voitolla?"
8. Oulun Kärpät (jääkiekkojoukkue): "Te harjoittelette juoksua vain pimeään aikaan. Miksi?
9. Likat: "Mikset ole juoksemassa?"
10. Pojat: "Mikset ole juoksemassa?"

Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita

Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kaupoita (Willie Nelson: Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys). Todellakin, älkää.

Cr:
Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita,
ne vain kitaraa pikkaa, ajaa suurta rekkaa,
ois parempi ees tradenomina kaupan kassa.
Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita,
ne ei koskaan kotiin jää, aika tuntee ikävää,
vaikka sylissä oisi armaansa pää.

Kauboita on vaikea rakastaa, vaikeempi pitää.
Ei rahaa niiltä saa, vain lauluja kuin tää.
Hopeinen vyön solki, kauhtuneet farkut,
ja keskiyöllä uusi päivä alkaa.
Jos hän ei nuorena kuole, hän ei luonasi ole,
vaan pois joku yö katoaa.

Cr:
Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita,
ne vain kitaraa pikkaa, ajaa suurta rekkaa,
ois parempi ees tradenomina kaupan kassa.
Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita,
ne ei koskaan kotiin jää, aika tuntee ikävää,
vaikka sylissä oisi armaansa pää.

Kauboi rakastaa savuisia baareja ja kirkasta vuoriston aamuu,
koiranpentuja, lapsia, ja naisia yön.
Ne jotka eivät häntä tunne, eivät hänestä pidä,
ja siksi häntä lyövät.
Hän on vain erilainen, aivan kuin jokainen,
jolla sydän on tärkeempi kuin pää.

Cr:
Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita,
ne vain kitaraa pikkaa, ajaa suurta rekkaa,
ois parempi ees tradenomina kaupan kassa.
Äiskät, älkää kasvattako lapsistanne kauboita,
ne ei koskaan kotiin jää, aika tuntee ikävää,
vaikka sylissä oisi armaansa pää.

Mä ja mun Elisa (Janis Joplin: Me And Bobby McGee)

Janis Joplin. Me And Bobby McGee. Countryä kauneimmillaan.

Oulun torinranta, etsin elämääni,
ja mun mieli oli harmaa kuin tie.
Elisa rekkaan poimi juuri ennen sadetta,
ja sanoi: tämä kärry Turkuun vie.

Kaivoin huuliharpun esiin huivistani,
ja soitin kun Elisa lauloi bluusii.
Tultaessa sateisiin kättään pidin kädessäin,
jokainen Elisan laulu kuljettiin.

Cr.
Vapaus on sana vain, jos ei oo menetettävää,
ei mitään on silloin todella ei mitään.
Mutta, vittu, oli hyvä olla, kun Elisa lauloi bluusiin.
Että on hyvä olla on kyllin hyvää mulle,
mulle, ja mun Elisalle.

Läpi Toholammin vuoriston,
ohi tuhannen kaupungin,
Elisa jakoi sydämeni salat,
Läpi kaikenlaisten säiden,
ja kaiken minkä teimme,
Elisa piti mut elämässä kii.

Sitten ennen Turkua,
Elisan kadotin,
hän tahtoi löytää kodin,
ja mä toivon että hän löytää sen.
Ja nyt tahdon vaihtaa koko loppuelämäni
yhteen päivään Elisa vierelläin.

Cr.
Vapaus on sana vain, jos ei oo menetettävää,
ei mitään sen Elisa jätti mulle
Mutta, vittu, oli hyvä olla, kun Elisa lauloi bluusiin.
Että on hyvä olla on kyllin hyvää mulle,
mulle, ja mun Elisalle.

Aqua Walkerin saatavuus on päättynyt Oulun Raksilassa

Aqua Walker kumitossun saatavuus on päättynyt Oulun Raksilan markettien urheiluliikkeessä to 13.10.2011 (lajikumppanien liike), koska asiakkaat ovat pitäneet kumitossua liukkaana uimahalliolosuhteissa.

Aqua Walker sopii mielestäni kengättömään juoksuun erittäin hyvääkin paremmin. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Aggressio (hyökkäävyys) ja väkivalta

Psykiatria on ihmistieteistä julmin. OAMK:ssa hoitsupuolella käytettävä oppikirja "Psykiatria" määrittelee aggression (hyökkäävyys) seuraavasti:

"Hyökkäävä reaktio tai toiminta; käyttäytymisen piirre ja muoto, jonka
tarkoituksena on vahingoittaa (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen
2011, 765)."

Kirsti Lagerspets (1998) määrittelee aggression (psykologisen kirjallisuuden mukaan):
"toisen henkilön tai ympäristön tahalliseksi vahingoittamiseksi (kohde kokee tilanteen tuskaisena tai muuten epämiellyttävänä ja tahtonsa vastaisena) tai häiritsevänä ja/tai tällaiseen toimintaan liittyvä tunnetila. Määritelmä ei tee eroa puolustavan ja hyökkäävän aggression välillä, eikä aggressiota voida käytönnössä jakaa näihin kahteen tyyppiin. (Lagerspetz 1998, 19-23.)"

Voimankäyttöä sisältävän teon tulkinnaksi aggressiiviseksi teoksi vaikuttavat käytännössä ihmisten asenteet ja arvostukset (moraaliperusteet, jotka ovat erilaisia mm. ajan, kulttuurin ja sosiaalisen viiteryhmän mukaan). (Lagerspetz 1998, 23-24.)

Aggressiivisellä (ja väkivaltaisella käyttäytymisellä) on taipumus lisääntyä käytön myötä. Tämä johtuu siitä, että aggression (tai väkivallan käytön myötä) on saavutettu omia etuja tukevia päämääriä. (Lagerspetz 1998, 25.)

Persoonallisuuden piirteenä aggressiivisyys (hyökkäävyys) tarkoittaa sitä, että henkilö on sitä aggressiivisempi (hyökkäävämpi), mitä voimakkaammin tai useammin hänen käyttäytymisessään ilmenee aggressiivisyyttä. Väkivallan määritelmä voidaan pitää "toisen ruumillista vahingoittamista tai pakottamista johonkin vastoin hänen tahtoaan". (Lagerspetz 1998, 26.)

Yhteiskunnan toiminta edellyttää (tietyssä mielessä) laillisen väkivallan käyttöä (mm. terveydenhuolto, poliisi, armeija; laillinen pakko). Väkivalta voi esiintyä ilman vihamielisiä tunteita. "Suurin osa väkivallasta liittyy siihen, että on laiminlyöty jotain, mitä olisi pitänyt tehdä", eli rakenteellinen väkivalta. (Lagerspetz 1998, 26-27.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lagerspetz, Kirsti. 1988. Naisten aggressio. Hämeenlinna: Karisto. ISBN 951-31-1303-5.
Lönnqvist, Jouko, Henrikson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim). (2011). Psykiatria. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-400-8.

Vuoden 2011 Oulun pyöräpölijä: Psyko Lääkäritär

Polkupyörän vilkkuva valo on tieliikennelain vastainen (polkupyörän valolaitteen tulee näyttää jatkuvaa valoa), se vaikeuttaa moottorittoman ajoneuvon (siis polkupyörä) havaitsemista, vie tarpeettomasti muiden tieliikkennealueen käyttäjien huomiota ja aiheuttaa epileptisiä sairauskohtauksia eräille henkilöille (mm. minä). Erään Oulun pyöräpölijän (Mylloyojalla Oulussa asuva lastenpsykiatrian erikoislääkäritär) mukaan, "vilkkuva valo säästää energiaa" (Oulun käräjäoikeus 5.10.2011).

Eikö lääkärien (ja erikoislääkärien) tehtävä ole hoitaa sairauskohtauksia, ei aiheuttaa niitä? Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

SUULLISET LÄHTEET:
Myllyojalla asuva lastenpsykiatrian erikoislääkäri. 5.10.2011. Oulun käräjäoikeus.

Harjoitus to 13.10.2011

Harjoitus teho 1/5 ja jäätävyys 0/5. Kolme epätietoista kyselivät: "onko kylmä?" Vastaukset:

1. Otetaan hotellihuone ja keskustellaan asiasta lisää (pyöräilevälle rouvalle). (Hups, ei lähtenyt hotelliin, ehkä sitten joku toinen päivä),
2. Eikö sinun pitäisi tehdä töitä eikä kysellä tyhymiä (rakennustyöntekijälle), ja
3. Kyllä minullakin olisi kylmä, jos seisoskelisin koko ajan (maahanmuuttajataustaiselle puistotyöntekijälle).

Harjoitus juostu Aqua Walker -tossuja käyttäen. Voisivat googleettaa tuon "onko kylmän", eli KVG (Kato, Vagina Googlesta).

Pölijäksi syntynyt (Born to Be Wild)

Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Siitä, onko Oulun pyöräpölijä laulun arvoinen, voidaan keskustella vaikka Suomi 24:ssä. Omistettu Tuula Tellervo de Bruinille.

Ajan polkupyörän
alkuun pyörätien.
Hullluuteni löydän,
sen loppuun asti vien.
Kiidän kuin myrskytuuli
ilman pyöräkypärää.
Kaikki mua hulluksi luuli,
ne ei voi ymmärtää.

Tykkään ajaa kovaa,
mennä ohi muiden.
Seurata mun novaa,
olla valtias kuiden.
Jees, rakas, tuu mun kaa,
taivaan rantaan ajetaan.
Jos et muilta saa
voin sulle antaa.

Cr:
Pölijäksi syntynyt,
pölijäksi syntynyt,
mä oon mikä oon,
mua muut varokoon!
Pölijäksi syntynyt oon!

Ajan polkupyörän
alkuun pyörätien.
Hullluuteni löydän,
sen loppuun asti vien.
Kiidän kuin myrskytuuli
ilman pyöräkypärää.
Kaikki mua hulluksi luuli,
ne ei voi ymmärtää.

Oulun poliisivankilablues (Johnny Cash: W.P.B.)

Oulun poliisivankila, tyly tönö Rovaniemeltä etelään vievän rautatien vieressä Oulussa Raksilan vieressä ja Oulun miliisilaitoksen rakennuskompeksissa. Tämä tarina on omaelämänkerrallinen. Ja Johnny Cash, hyvä laulaja. W.P.B = Folson Prisom Blues.

Junan huudon kuulen,
ääni sieluni halkaisee,
valot silmät polttavat,
tupakka ja kusi haisee...
Oulun poliisivankilassa
kahleissa oon.
Juna jatkaa matkaa
Rovaniemelle päin.

Kun olin poika vain
äiti sanoi ain:
"älä koskaan leiki
kanssa kovan lain".
Mutta ammuin Kittilän
humppaorkesterin vain
nähdäkseni jonkun kuolevan.
Ja kun junana huudon kuulen,
kuulen mun oman kuoleman.

Nytkin raharikkaat
ajavat Audejaan,
tilaavat café au laitn [ kafe o leen ],
naivat vaimojaan.
Se kaikki voisi olla mun,
vaan täällä homehdun.
Rahalla pääsee mihin vaan,
ja se mua kiduttaa.

Jos avais oven aamu uus,
jos juna oisi mun,
lähtisin Oulun poliisivankilasta
kauemmas kuin kuu.
Ja silloin junan huuto ei ois
Oulun poliisivankila blues.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Iso

Tiina de Bruijn etsii isoa. Kaikessa. Ja tämän vuoksi hän ei saavuta muuta kuin pientä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Iho

Tiina de Bruijn koskettaa itseään joka yön. Iho tuntee kaipuun kasteen, ja aamu voi koittaa uutena kuin hiljainen seetripuu. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Ilo

Tiina de Bruijn ("poltetun kasken vilja) tuntee iloa talviturkkiin vaihtavista oravista, kylmässä joessa uivista sorsista ja täysikuusta, joka kaupungin yllä oikeuttaa olemaan omituinen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Halu

Tiina de Bruijn ("poltetun kasken vilja") repii vuodevaatteensa ilman fyysistä iloa. Nykyisin usein, usein ja usein. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoitusia (vaikka takaperin juoksua, eihän sitä koskaan tiedä, milloin siitä järjestetään maailmanmestaruuskilpailu).

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Hiljaisuus

Tiina de Bruijn ("poltetun kasken vilja") kuuntelee öisin tähtien helinää yön mustaa sarkaa vasten. Ääni on hiljainen, ja sen erottaa vain, kun sielu itkee valtameren tavoin. Tie on pitkä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Hotellihuone

Tiina de Bruijn pakeen arkea hotellihuoneeseen, jossa eilinen on mennyt ja huomista ei vielä ole. Aamun koittaessa, huomisen ollessa tämä hetki, Tiina de Bruinn särkyy vähän, jälleen kerran, mutta hotellihuoneen voi vuokrata uudelleen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Onko Oulun pöljäilyllä ja pyöräilyllä eroa?

Vastaus: sama asia, vain "lj" ja "ör" ovat eri. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ei näin: Pyöräilyä Oulussa Vol. 1

Tullessani keskiyön jälkeen Troijan Kebabista kotiin, Oulun asematunnelissa 15-vuotiast poika ihan vain leikillään, ajoi kohti ja nauroi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ei näin: Taksipalvelua Oulussa Vol. 1 [???-???]

Letkun puisto taksiasemmalla pari viikkoa sitten pyrki taksipalveluiden käyttäjäksi vahvassa humalassa oleva noin 50-vuotias herra, jolla oli verinen haava oikeassa silmäkulmassa. Herra selitti haavan syntyneen kaatumisessa. Herra yritti saada taksia kello kahden aikaan iltapäivällä.

Tolpalla olevat kolme taksia kiihdyttivät kyytiin pyrkivän kerran ohi nopeasti (ja vitun tylysti). Tolpalle jäi yksi taksi, jolloin humaltunut herra puhui auton oikeasta sivuikkunasta taksin kuljettajalle. Paha moka. Laiha ja mustiin vaatteisiin pukeutunut herra taksinkuljettaja tuli ulos taksista ja alkoi töniä kyytiin pyrkivää herraa.

Puutuin tilanteeseen, ja sanoin herra taksinkuljettajalle. "Koeta rauhoittua, olet palveluammatissa", ja herra perusteli tönimistä sillä, että "juoppo potkii ja kolhii autoa". Kas vain, en ollut nähnyt tälläista tapahtuvan. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Mielisairaala

Tiina de Bruijnin elämä on mielisairaala. Kaikki perustuu kontrollille ja muiden pakottamiselle. Aikuisten oikeasti. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Rakkaus

Tiina de Bruijn kaipaa vierelleen ihmistä, joka ei petä häntä. Niinhän jokainen meistä kaipaa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (ne ovat kaikki mitä meillä on tässä elämässä).

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Rauha

Tiina de Bruijn tahtoo rauhaa itsensä, kaupunkilaisten ja maailman kanssa. Tosin hän vaatii itseltään kaiken, muilta ihmisiltä vieläkin enemmän ja maailmalta, niinpä, ylisuoritusta. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Tiina de Bruijnin ihmeelllinen elämä: Pelko

Tiina de Bruijn (41 v.) pelkää paljon. Työnsä menettämistä, ikääntymistä, taskulampulla kasvoihin lyöviä jalankulkijoita, kun hän on työmatkalla mielisairaalaan. Tiinan mies on ymmärtäväinen, ja nähdessään jalankulkija odottamatta ennen käräjäoikeutta F-kioskilla, täynnä pelkoa, joka häiritsee häntä hänen pelatessaan Raha-automaattiyhdistyksen hedelmäpeliä.

Tiina de Bruijn on käynyt kriisiterapiassa kymmenen kertaa. Käräjäoikeudessa hän itkee, itkee, ja itkee. Kriisiterapiaan käytety raha on kulunut hukkaan, mutta se tekee Tiinan mielipiteistä uskottavan käräjätuomariskan mielestä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Siirtymisen taito: Harjoittelun aloittaminen

Harjoitelu edellytään kykyä edetä hitaasti, määrätietoisesti ja kehoaan kuunnellen. Lajin perusteet tulee opetella hyvin ennen siirtymistä vaativampiin tekniikoihin. Lajin harjoittelussa on tärkeää säännöllisyys, lajinmukaisuus ja järkevyys. Harjoittelun tulisi tapahtua mestarin opastuksella. (Edwardes 2010, 14.)

"Ota rauhallisesti (Edwardes 2010, 14)".

Siirtymisen taidon harjoittelu on taitoa muokata oma liikkumisensa sulavaksi ja oman luontaisen liikkumistapansa esiintuomista. Kun tekniikat virtaavat ilman ponnistusta edellisestä seuraavaan, harjoittelu on tuottanut tulosta. Siirtymisen taito on turvallista, tehokasta ja pakotonta taitoa liikkua sinne, minne kulloinkin on tarve. (Edwardes 2010, 14.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Vartalo välineenä

Vartalo välineenä on harjoittelutekniikka, jossa kehon ja mielen suorituskyvyn lisääminen tapahtuu ilman harjoitusvälineitä. Harjoittelu tapahtuu kehon painoa käyttäen ja toistaen oikein suoritettuja perusharjoituksia. Harjoittelun tarkoituksena on lisätä lihasten voimaa, vetolujuutta, joustavuutta ja niiden välistä yhteistoimintaa (koordinaatiota) sekä parantaa hermolihasjärjestelmän tehokkuutta. (Edwardes 2010, 22.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Kokonaisvaltainen toimintakyky

Kokonaisvaltainen toimintakyky on parkourin harjoittajan mielen ja kehon kokonaisuus, jonka perusteella hän voi liikkua nopeasti, tarkasti ja hallitusti milloin hyvänsä missä tilanteessa tahansa. Tämä edelyttää kehon hyvää kuntoa, voimaa ja toimivuutta. Ihmisen tekemillä ratkaisuilla on vaikutus hänen kehonsa ja mielensä toimintakykyyn, ja tehokas harjoittelu muuttaa aina henkilön elämäntapaa. (Edwardes 2010, 23.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Mahdollisuudet

Mahdollisuudet ovat toimintaympäristösi asioita, jotka voi tunnistaa näkemällä maailman ilman ennakkoasenteita, sellaisena kuin se on. Mahdollisuudet tulee käyttää vahingoittamatta ympäristöä. Taito tunnistaa mahdollisuudet kehittyy vain tutustumalla ympäristöön eli harjoittelemalla. (Edwardes 2010, 24.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7

Siirtymisen taito: Hauskan pitäminen

Hauskan pitäminen on taito, jossa harjoittelumotivaatiota vahvistetaan kysymällä sitä, "miten tämä voisi olla hauskempaa?" (Rosendal 2001, ei sivunumerotietoa).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Siirtymisen taito: Harjoituksen jälkihuolto

Harjoituksen jälkihuolto on niiden toimenpiteiden kokonaisuus, jossa kuormittavasta harjoituksesta siirrytään lepotilaan. Harjoituksen jälkihuollon eräs menetelmä on loppuverryttely. (Edwardes 2010, 33.)´

"Harjoituksen jälkihuollon jälkeen olo on rentoutunut ja kevyt (Edwardes 2010, 33)."

"Ja varusteet valmiina uuteen harjoitukseen (paidaton juoksija oulu)."

Harjoituksen jälkihuolto auttaa mieltä, lihaksia (venyttely lihasten lepopituuden palauttamiseksi), jänteitä, nivelsiteitä ja elimiä (nesteytys, hiilihydraatti- ja proteiinipalautus) palautumaan tavanomaiseen tilaansa. Rasittavasta harjoituksesta siirtymisen rasittamattomaan tilaan tulee tapahtua rauhallisesti ja pakottamatta. (Edwardes 2010, 33.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7

Siirtymisen taito: Kissakävely neljällä raajalla

Kissakävely neljällä raajalla on harjoitus, jossa ihminen käyttää jatkuvasti ylä- ja alaraajojaan nelijalkaisen nisäkkään tavoin. Kissakävely on hyvä menetelmä kehon virittämiseen varsinaiseen harjoitukseen.

Alkulämmittelyn osat ovat yleislämmittely ja lajinomainen lämmittelyly (Edwardes 2010, 32)."

Kissakävelyssä liikutaan liikutaan käsien ja jalkojen varassa pehmeästi ja äänettömästi eteen- ja taaksepäin sekä molemmille sivuille. Kissakävelyyn voidaan vapaasti lisätä esim. kierähdyksiä ja vartalon asentolihasten hallintaharjoitteita. (Edwardes 2010, 32.)

Kissakävely on hyvä tapa lämmitellä ennen harjoitusta, ja sitä voidaan käyttää myös voimaharjoitteluna. Lämmittelyharjoituksen liikkeiden tulisi olla monipuolisia. (Edwardes 2010, 32.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7

Siirtymisen taito: Harjoittelu

Parkourin harjoittelussa tulee keskittyä tärkeimpiin liikkumistapoihin (juoksu, hyppääminen, kiipeäminen), ja siihen, miten nämä liikkumistavat yhdistetään virtaavaksi kokonaisuudeksi harjoitusympäristössä (kaupunki, maaseutu tai luonto). Parkour on fyysinen laji, mutta sen harjoittaminen edellyttää myös sen henkisen puolen ymmmärtämistä. (Edwardes 2010, 29.)

"Harjoittelu on aina hauskaa. Jos harjoittelu ei ole hauskaa, vika on sinussa. (paidaton juoksija oulu)".

Parkourin harjoittelu aloitetaan perusliikkeistä, jotka on tehtävä oikein, tehokkaasti ja turvallisesti. Olennaisen tärkeää on opetella se, miten laskeudutaan hypystä tai pudotuksesta, koska suuriin korkeuseroihin liittyy aina vakava tapaturmavaara. Tilanteenhahmotustaito, tasapaino, liikkeen hallinta ja äänetön suoritustekniikka koskevat kaikkia parkourin suoritustekniikoita. (Edwardes 2010, 29.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Tasapaino (equilibre)

Tasapaino (equilibre) on taito, joka tulee säilyttää kaiken aikaa. Tasapaino on monen tekijän yhdistelmä, jossa asentoaisti kertoo tarkasti kehon eri osien asnneon toistensa suhteen. Tasapaino on tehokasta epätasapainon korjaamista, jossa parhaan tuloksen saavuttaminen edellyttää riittävää lihasvoimaa ja monipuolista harjoittelua. (Edwardes 2010, 53.)

"Parkourin liikkeissä tarvitaan taitoa säilyttää tasapaino. Hyvä tasapaino tarkoittaa turvallsia ja helppoja liikkeitä, tasapainoa ei voi harjoitella liikaa. (Edwardes 2010, 54.)"

Tasapainoa voi harjoitella missä ja milloin vain. Tasapainon säilyttäminen on keskeinen osa parkouria. (Edwardes 2010, 54-55.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Turvallisuus

Turvallisuus on parkourin yhteydessä (kuten muissakin urheilulajeissa) sitä, että harjoittelija ei aiheuta itselleen harjoitusten yhteydessä vammoja (jotka hidastavat urheilijan kehitystä). Turvalliseen harjoitteluun kuuluvat mm. seuraavat asiat:

1. Etsi itsellesi kokenut harrastaja tai pätevä ohjaaja.
2. Harjoittele aluksi maan tasalla (ei putoamisvaaran sisältävissä ympäristöissä).
3. Kasvata fyysistä suorituskykyäsi ennen vaativien tekniikoiden harjoittelua.
4. Varmista harjoitusympäristön turvallisuus (mm. varmat ja ehjät alustat, ei muita vaaratekijöitä)
5. Älä vaadi keholtasi sitä, mihin se ei kykenen nykyisellä tasollaan. (Edwardes 2010, 35.)

Parkourin harjoittelussa on riskinsä kuten muissakin urheilulajeisssa. Turvallinen harjoittelu tarkoittaa sitä, että harjoitusten aikana vältetään aina liikuntatapaturmia. (Edwardes 2010, 35.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Mieli

Mieli on siirtymisen taidon yhteydessä lajin harjoittajan sielullinen tila, joka koostuu itsekurista, itsensä kehittämisestä, itsetuntemuksesta, keskittymisestä, nöyryydestä, pelottomuudesta, päättäväisyydestä ja toisten auttamisesta (yhteisöllisyys). Henki on samanaikaisesti harjoittelun sisältö, kuin sen tavoite. (Edwardes 2010, 143.)

"Terve sielu terveessä ruumissa (roomalainen sananlasku)"

Siirtymisen taito voi olla elämäntapa, joka yhdistää fyysisen harjoittelun ihmisen omaan henkeen ja hänen ajatusmaailmaansa. Siirtymisen taidon harjoittajan on etsittävä itselleen sopivin tapa harjoittaa tätä juoksulajia. (Edwardes 2010, 143.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Siirtymisen taito: Virtaava ja vaistomainen liike

Virtaava ja vaistomainen liike on siirtymisen taiton periaate, jonka mukaan eri siirtymisen taidon liikkeet yhdistetään sarjoiksi, jotka virtaavat ilman ajatusta liikkeestä ja sarjasta toiseen. Tekniikan tulisi toteutua tarpeen vaatiessa ilman erillistä ponnistusta. (Edwardes 2010, 138.)

Jokainen siirtymisen taidon harjoitus koostuu yhdestä keskeytymättömästä liikkeestä, jossa ei voida erottaa eri tekniikoita. Eri tekniikoiden yhdistelmät luovat runsaasti eri yhdistelmiä liikkua erilaisissa ennalta ennustamattomissa ympäristöissä. (Edwardes 2010, 139.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Charles Chaplin: "Voimakas visuaalinen mielikuva"

Voimakas visuaalinen mielikuva on eräs Charles Chaplinen työtapa. Voimakas visuaalinen mielikuva ei ole välttämättä ilmaistavissa sanon. (Robinson 1988, 649.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Robinson, David. (1988). Chaplin - elämä ja elokuvat (alkuperäisteos Chaplin, His Life and Art, 1985). Suomentanut Reijo Lehtonen. Espoo: Gummerus. ISBN 951-20-3306-2.

Charles Chaplin: "Hollywoodin yksinäisin mies"

Charles Chaplin taisteli vakaumuksensa puolesta välittämättä uhreista. Hän maksoi uskostaan täyden hinnan. "Uskoakseni isäni oli siihen aikaan [Parrasvalojen kuvausten aikaan] varmasti Hollywoodin yksinäisin mies."(Charles Chaplin junior teoksesta Robinson 1988, 646-447.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Robinson, David. (1988). Chaplin - elämä ja elokuvat (alkuperäisteos Chaplin, His Life and Art, 1985). Suomentanut Reijo Lehtonen. Espoo: Gummerus. ISBN 951-20-3306-2.

Charles Chaplin: "Täydellisyyden täytyy olla epätäydellistä"

"Täydellisyyden täytyy olla epätäydellistä (, ennen kuin pystymme arvostamaan sitä)" on vuorosana, jota Canvero käyttää keskustellessaan Cinquevallin kanssa elokuvan Parrasvalon poistetussa kohtauksessa. (Robinson 1988, 641.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Robinson, David. (1988). Chaplin - elämä ja elokuvat (alkuperäisteos Chaplin, His Life and Art, 1985). Suomentanut Reijo Lehtonen. Espoo: Gummerus. ISBN 951-20-3306-2.

Parkour (L'art de déplacement; siirtymisen taito)

Parkour (L'art de déplacement; siirtymisen taito) on juoksulaji, johon on liitetty hyppyjä ja kiipeämistä. Myös Freerunning. Parkourin filosofia muistuttaa voimakkaasti itämaisten taistelulajien filosofiaa. (Edwardes 2010, 8-11.)

"Mikää ei korvaa säännölistä ja järkevää harjoittelua (Edwardes 2011, 14)".

Parkour-harjoittelun tarkoituksena on kehittää liikkumisen perusominaisuuksia (juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, tasapaino, äänettömyys ja tietoisuus), sekä yleistä terveydentilaa ja kykyä liikkua kolmiulotteisessa ympäristössä. Harjoittelu perustuu monipuolisuuteen ja liikkumisen sulavuuteen. (Edwardes 2010, 14, 18-19, 21 ja 23.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Edwardes, Dan. (2010). Parkourin käsikirja. Suomentanut Ilka Helo. Kiina: Nemo. ISBN 978-952-240-014-7.

Kofeiini urheilussa

Kofeiini on keskuskermoston toimintaa aktivoiva (stimuloiva) lääkeaine, jonka hyödyistä ja haitoista urheilijan kannalta ei ole yksiselitteistä näyttöä. Kofeiinin käyttö on ollut aikaisemmin kielletty, ja se on poistettu urheilijoille kiellettyjen aineiden luettelosta 2004. Kofeiinin testausmenetelmät eivät ole luotettavia (ajantasainen tieto kofeiinin käytön sallimisesta urheilusta löytyy esim. Suomen Antidopingtoimikunnan tai Maailman Antidopintoimiston verkkopalveluista). (Vanakoski & Ylitalo 2010, 543.)

Lääkkeen vaikutuksen arvioiminen riippuu useista eri tilannetekijöistä (mm. ikä ja stressi). Kofeiinin vaikutus urheilijan elimistön suorituskykyyn vaihtelee riippuen henkilön aineenvaihdunnasta, ja se voi parantaa suorituskykyä kestävyyslajeissa. Kofeiinilla voi olla mm. seuraavia vaikutuksia elimistön suorituskykyyn:

1. Kiihdyttää aineenvaihduntaa.
2. Lisää elimistön lämmöntuotantoa.
3. Lisää veren vapaiden rasvahappojen määrää eli parantaa niiden saatavuutta energianlähteenä.
4. Muuttaa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmän toimintaa.
5. Parantaa sydämen supistusvoimaa rasituksessa.
6. Vaikuttaa psyykkiseen tilaan. (Ilmarinen 2010, 221-222 ja Vanakoski & Ylitalo 2010, 543.)

Kofeiini voi vaikeuttaa kuumassa kehittyvän lämpösairauden (kehon lämpötilan liiallisen kohoamisen) havaitsemista, ja sen käyttöä pahentaa lämpösairauden oireita. Kofeiinin (samoin kuin muiden psykosimulanttien) käyttö fyysisen rasituksen aikana kuumissa olosuhteissa voi altistaa voimakkaasti lämpösairaudelle. (Ilmarinen 2010, 221-222.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.
Laaksonen, David & Uusitupa, Matti. (2010). Liikunta, energiankulutus ja ravitsemus. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.
Vanakoski, Jyrki & Ylitalo, Pauli. (2010). Lääkkeet ja liikunta. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Kofeiiniin liittyvä päihdehäiriö

Kofeiiniin liittyvä päihdehäiriö on kofeiinin (ksantiinijohdannnainen) saantiin (elintarvikkeet, lääkkeet) liittyvä hermoston tavanomaisesta poikkeava toiminta, joita ovat kofeiinin aiheuttama ahdistus, kofeiinin aiheuttama unihäiriö, kofeiinipäihtymys sekä kofeiinivieroitusoireyhtymä. Kofeiinihäiriöiden tärkein hoito on kofeiinin saannin vähentäminen tai lopettaminen. (Kuoppasalmi, Heinälä & Lönnqist 2011, 453-454.)

Mikäli henkilö epäileen kofeiinin aiheuttavan hänelle oireita, diagnoosi on suoritattava laillistetun lääkärin toimesta.

Kofeiinin aikaan saaman päihtymyksen diagnostiset kriteerit ovat (DSM-IV) mukaan seuraavat:

1. Äskettäinen kofeiinin käyttö (tavallisesti yli 250 mg; esim. 2-3 kuppia kahvia).
2. Vähintään viisi seuraavista oireista, jotka ovat ilmaantuneet kofeiinin käytön aikana tai pian sen jälkeen:
   1. Levottomuuus
   2. Hermostuneisuus
   3. Jännittyneisyys
   4. Unettomuus
   5. Punehtuneet kasvot
   6. Diureesi
   7. Gastrotestaaliset häiriöt
   8. Lihasnykäykset
   9. Hajanainen ajattelu ja puhe
   10. Takykardia tai rytmihäiriöt
   11. Väsymättömyysjaksot
   12. Psykomotorinen kiihtyneisyys
3. Kriteetin 2 oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.
4. Oireet eivät johdu ruumiilisesta häiriöstä eivätkä ole paremmin selitettävissä muulla mielenterveyden häiriöllä, esim. ahdistusneisuushäiriöllä. (mukaillen Kuoppasalmi, Heinälä & Lönnqist 2011, 454.)

Kofeiinivieroituksen oireet alkavat yleensä 12-24 tunnin kuluttua kofeiinin saannin päättymisestä, ja oireet kestävät muutaman vuorokauden ajan. Kofeiinivieroitusoireiden diagnostiset kriteerit ovat (DSM-IV) mukaan seuraavat:

1. Päänsärky
2. huomattava väsyminen tai uneliaisuus.
3. Ahdistuneisuus tai lievä masennus
4. Pahoinvointi, ja
5. Oksentelu. (Kuoppasalmi, Heinälä & Lönnqist 2011, 454.)

Kahvin kofeiini on yleisin ja eniten käytetty psykoaktiivinen yhdiste, ja sen vaikutusta henkilön oireisiin ei yleensä oteta huomioon. Kofeiini voi pahentaa ahdistuneisuushäiriön (erityisesti paniikkihäiriön oireita). Pienet kofeiinimäärät virkistävät, hidastavat nukahtamista ja lievittävät (pään)särkyä supistamalla verisuonia. Erityisen herkkiä kofeiinin vaikutukselle ovat lapset ja ikääntyneet, ja kofeiinin runsaalla käytöllä on positiivinen korrelaatio muiden päihteiden käyttöön. (Kuoppasalmi, Heinälä & Lönnqist 2011, 454-455.)


KIRJALLISET LÄHTEET:
Kuoppasalmi, Kimmo, Heinälä, Pekka & Lönnqvist, Jouko. (2011). Kofeiiniin liittyvät häiriöt teoksesta Lönnqvist, Jouko, Henriksson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim). Psykiatria (9. painos). Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-400-8.

Hulluus elämäntapana: Nauru

Hullusta elämä on liian lyhyt hukattavaksi murehtimiseen, ja hän käyttää lämmintä huumoria päästäkseen eteenpäin elämän karikoissa. Hullun ei tarvitse olla ilkeä, koska hän on nöyrä. Hullun elämänasenne on: "miten tästä saisi hauskempaa?" (Rosendal 2001, 133-136.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Onnistuminen

"Onnistuminen vaatii vähän hulluutta, mutta senhän sinä tiedät, eikö niin (setä sisarentyttärelleen Emmalle 18.3.1994)".

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Kokeileminen

Hulluus on elämäntapa, jossa ei ole käsikirjaa, profeettaa tai oppeja. Hullun elämä on jatkuvaa kokeilemista, jos haluat tehdä niin, ja seurausten kantamista. Hulluuteen kuulu nöyryys, tieto siitä, että ettei hän voi ymmärtää täysin mitään asiaa, tai että hänellä olisi edes tyydyttävä vastaus moneenkaan kysymykseen. (Rosendal 2001, 143.)

"Epäilemättä ihminen ei ole viisas (Tage Danielsson teoksestsa Rosendal 2001, 141)".

Hulluus sisältää useita uskonnon piirteitä. Hullu tyytyy siihen, ettei voi koskaan tietää sitä, mitä nurkan takana odottaa. Mikä onkin kaikkein hauskinta elämässä. (Rosendal 2001, 143.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Uskonto

Hullu on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, joten hän voi mennä mihin tahansa. Hullu esittää kysymyksiä, joita muut eivät ole esittäneet, on eri mieltä asioistsa ja kokeilee asioita, ennen kuin voi uskoa niihin. (Rosendal 2001, 141-148.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Vastuu

Hullu rakastaa lähimmäistään kuin itseään, ja on vastuussa itsestään ja toisista. Vastuu on ennen kaikkea tämän hetken olosuhteiden, tunteiden ja tilanteen tiedostamista. (Rosendal 2001, 137-1450.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Yksinäisyys

Hullu näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, ja ymmärtää, että jokainen on loppujen lopuksi yksin oman sisimpänsä kanssa. Hullu voidaan eristää ryhmän ulkopuolelle, ja hänen ideoilleen ja ajatuksilleen ei ole ketään, joka jakaisi ne hänen kanssaan. Hullulla on hyvä olla se asenne, että hänen sisimmälleen ei löydy ymmärtäjää muusta kuin hänen sisäisestä maailmastaan. (Rosendal 2001, 129-132.)

"Ystävät, luonto, hiljaisuus. Järjestys on tämä, jotta luopuminen helpottuisi (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)"

Ihminen, jota ei hyväksytä joukkoon, voi olla yhtä luonnon (mm. taivat, puut, linnut), ja sen tien, jota kulkee, kanssa. Silloin hullu voi tuntea itsensä huolettomaksi ja toiveikkaaksi. Ja kentien hän tapaa silloin toisenkin hullun? (Rosendal 2001, 130-131.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1

Hulluus elämäntapana: Onni ja epäonni

Tämän hetken tapahtumien merkityksen (onni tai epäonni) arviointi suhteessa tulevaisuuteen on mahdotonta, koska kukaan ei tietä tulevasta. Asiat eivät aina ole sitä, miltä ne näyttävät, ja niiden asioiden murehtiminen, jota ei voi muuttaa, on ajan hukkaa. Hullu elää pääasiassa tässä hetkessä. (Rosendal 2001, 101-104.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1

Hulluus elämäntapana: Hiljaistuminen (meditointi) ja rentoutuminen

Ihmisen syvälliset oivallukset syntyvät silloin, kun niitä ei pakoteta syntymään. Hiljaistuminen (meditointi) on rentotumistekniikka, jossa ihminen tietoisesti pyrkii löytämään "avoimen mielen". Ihmisen tulisi löytää itselleen sopivin tapa hiljaistua.(Rosendal 2001, 75-80.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1

Hulluus elämäntapana: Odottamattoman odottaminen

Koska tulevaisuutta ei voi ennustaa, on järkevintä odottaa tapahtumia, joiden ei voi odottaa tapahtuvan. Tässä hullu poikkeaa muista ihmisistä. Hullulle mikään asia ei ole ongelma. (Rosendal 2001, 98-100.)

"Elämä on ristiriitaista, ennakoimatonta, eikä sitä voi hallita tai suunnitella etukäteen, ja mitä sitten? (mukaillen Rosendal 2001, 100)."

"Koskaan ei tiedä, mitä ilmapuntareita voi verkkoon tarttua (Muumipapan urotyöt, Tove Janson 1984, teoksesta Rosendal 2001, 89)"

Riippuvuus pysyvistä toimintaympäristöistä liittyy kontrollin menettämisen pelkoon. Hullu hyväksyy asiat sellaisinaan kuin ne ovat, kun hän kaatuu, hän sanoo "hupsista", ja "perkele", jos hän on satuttanut itsensä. Sitten hullu nousee ylös, kuten sirkuspellet ja Charlie Chaplin ovat aina tehneet. Mutta ennen ylösnousemistaan hullu katsoo ympärilleen, ja arvioi, miltä maailma näyttää tästä uudelta näkökulmasta. (Rosendal 2001, 99.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1

Hulluus elämäntapana: Yksinkertaisuus

Yksinkertaisuus on sitä, että luopuu itselleen tarpeettomista asioista ja ihmisistä. Kun on vähän matkatavataa, olo on vapaa. (Rosendal 2001, 110-115.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Ei mitään

Ei mitään´ (täysin tyhjä) on elämätila, jossa kuljeskellaan ympäriinsä ja katsellaan, kuunnellaan, haistellaan sekä tunnetaan kaikkea mitä ei voi nähdä, kuulla tai muutenkaan havaita. Ja nautiskellaan joka hetki. (Rosendal 2001, 105-109.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Elämän vapaus

Elämän vapaus syntyy kurinalaisuudesta ja säännöistä, joiden mukaan elää. Hullu voi huoletta rikkoa omia sääntöjään, koska sääntöihin voi aina palata. Lisäksi hullu voi hyväksyä muiden asettamat säännöt, koska niiden noudattaminen tuotta hänelle jonkin edun (mm. palkan). (Rosendal 2001, 124-126.)

"Haa, huusi Peppi Pitkatossu - Siinä taas yksi vääryys! Minä en saa ikinä siivouslupaa, vaikka se olisi ihan välttämätöntä. Katsokaa nyt tätä Huvikummun keittion lattiaa. Mutta itse asiassa, kun oikein ajatteln, voihan lattian pestä ilman siivouslupaakin. /../ mukaillen Astrid Lingren (suomantanut Laila Järvinen) teoksesta Rosendal 2001, 124.)"

Kun ihminen tekee sitä, mistä hän pitää, ajalla tai paikalla ei ole suurtakaan merkitystä. Elämä on valintoja, joista on maksettava niiden vaatima hinta. (Rosendal 2001, 127-128.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämätapana: Intuitio

Intuitio on ihmisen joka hetki tiedostamattomasti läsnä oleva sisäinen viisaus, joka antaa vastauksen kysymyksiin olemalla enemmän kuin kokemus tai älykkyys. (Rosendal 2001, 67-68.)

"Joka ei ymmärrä eksymisen tärkeyttä ei näe paljon (mukaillen Jolo teoksesta Rosendal 2001, 67)".

Asiantuntija (mm. poliitikot, kasvattajat, tiedotusvälineet, mainostajat) luovat omista eduistaan lähtien ihmiseen epäitseluottamusta (huolenpidoksi naamioituneena), ja ihmisiä käsitellään tyhminä ja holhouksen alaisina. Sisäisen totuuden tunteminen ja sen mukaan toimiminen on ihmisyyden perusta. (Rosendal 2001, 68-69.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Sisäinen lapsi ja Korkeampi Minä

Lapset ja koirat tarvitsevat muiden asettamat rajat, jotta voisivat tuntea turvallisuutta. Rajoihin luottaen uskaltaa tutkia maailmaa (tärkeää) ja opetella uutta (myös tärkeää). Hullulla on useita sisäisiä lapsia (ja sisäisiä murrosikäisiä), jotka tarvitsevat jotakuta, joka tietää enemmän ja huolehtii heistä (eli Korkeampaa Minää). (Rosendal 2001, 35.)

"Voi olla ihan mukavaa tuntea itsensä pieneksi, ainakin jos saa ystävällistä kohtelua joltakulta. Mutta aikuinen ei voi odottaa hyväksyntää muilta, vain itseltään. (Rosendal 2001, 57)".

"Sisäisen kivun tiedostaminen antaa ohjeen siitä, miten sinusta tulee itsesi (mukaillen Rosendal 2001, 58-59.)"

Ihmisen on ennen kaikkea oltava kiltti itselleen. Yhteiskunnassa ihmisen iloinen regression on rajoitettu tiukkoihin sääntöihin (tilanteisiin ja alkoholin käyttöön), eikä ihminen voi ilman yhteison tuomiota ilmoittaa "MINÄ OSAAN" (lukuunottamatta urheilusankareita, ammattiviihdyttäjiä tai vastaleivottuja ylioppilaita). Ihmisen tulee kannustaa itse itseään. (Rosendal 2001, 57-58.)

Ihmisen kaikki kokemukset eri ikäkausina säilyvät talletettuina aivoihin. Ihmisen sielu on kuin puun vuosirenkaat tai halkaistu sipuli. Ihminen voi taantua (regressio) aikaisempaan ikäänsä silloin, kun on heikolla (mm. arvostelu, kuukautiset, muistot, sairaus, suru, rakastuminen, väsymys). Kun ei ole voimaa olla "aikuinen", voi taantua. (Rosendal 2001, 36.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Tunteiden kuunteleminen

Tunne kertoo ihmiselle sen, että ihmisen olisi toimittava. Tunteet ovat vaistoon perustuvia suhtautumistapoja (reaktioita) tiettyihin tilanteisiin, ja niiden tarkoitus on auttaa ihmistaä säilymään hengissä. Tunteiden tuntemisen laiminlyömisestä seuraa ongelmia. (Rosendal 2001, 45-48.)

"Onnellinen on ihminen, jonka elämä muistuttaa koiran elämää /../ (Ali teoksesta Rosendal 2001, 45)."

Tunteiden ilmaisemisen puute on vamma, vaikka se ei olisikaan psyykkinen häiriö tai psyykkinen sairaus, ja pidätetyt tunteet sisältävät energiaa, jonka voisi käyttää paremminkin. Tiedostamattomat tunteet vaikeuttavat elämää ja ohjailevat ihmistä väärään suuntaan hänen tietämättään. (Rosendal 2001, 49.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Kehon kuunteleminen.

Keho on viisas, se tietää, mikä on henkilön kannalta parasta. Jos haluat päästä hyvään yhteistyöhön kehosi kanssa, sinun tulee osoittaa sille arvostusta ja kuunnella sen viestejä. (Rosendal 2001, 38.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämäntapana: Läsnäolo

Hulluna elämisessä on kyse siitä, mitä on tapahtumassa läsnäolevassa hetkessä juuri nyt, elämässäsi, eli ulkoisessa maailmassi ja sisäisessä maailmassani. Esteet, vastamäet ja hidasteet ovat osa sinun tietäsi. Neuvonantajasi voi olla sisäinen äänesi (mistä tiedät, että sen neuvo on oikea?). (Rosendal 2001, 32-33.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-

Hulluus elämäfilosofiana: Miten Real Life:ssä?

Real Life:ssä hullun elämänfilosofioita on yhtä monta kuin hullujakin. On kysyttävä itseltään, mitä haluaa itseltään juuri nyt, ja juuri tässä. Kaikkein kamalinta maailmassa on pakotettu samanlaisuus (kaavamainen normintäyttäminen, kuten surullisen kuuluisa NTVL (CCCP) osoittaa). (Rosendal 2001, 20).

Muiden "järkevyys" hukkaa "hullun" elämää (mukaillen Rosendal 2001, 23).

Hullu kuuntelee hetkeen liittyvää tunnettaan ja toimii sen mukaan. "Eihän minun tarvitse tehdä tätä" on hullun hetkessä elämisen tunnuslause. Elämä jatkuu tehtävästä toiseen kuunnellen sydämen ääntä siitä, mikä on olennaista tälle hetkelle. Velvollisuus ei ole velvollisuus silloin, kun sydämen ääni kertoo sen, että "velvollisuus" on tehtävä. Hullu haluaa olla terve, siisti, vastuullinen ja hyvä ihminen. (Rosendal 2001, 20-22.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämänfilosofiana: Kuka on hullu?

Hullu on henkilö, joka on matkalla johonkin ja on juuri ottamassa uuden askeleen kohti tavoitettaan tuntemattomaan tuntematta pelkoa. Hullu tietää sen, että hänen valintansa on oikea tällä hetkellä, muista hetkistä hän veisaa viis. Hullu ei sodi omaa itseään vastaan. (Rosendal 2002, 13-14.)

"Hullu saa olla, muttei tyhmä (suomalainen sanomus)".

"Hullu tekee sen, mitä hän haluaa juuri nyt (vahingoittamatta toisia; lisäys pjo) (Rosendal 2002, 15)".

"Mitä irti saa elämästä, jos ei pistä omiaan (Heikki Harma, Terapiaa levyltä "Etelän yöt")"

Hullu on tehtäväorientoitunut päämääräorientoituneisuuden sijaan. Hullu nauttii matkasta ja katselee ympärilleen, ja tietää läsnäolevaan hetkeen sopivan askeleen, koska jokin (intuitio tai eläimen (tai vastasyntyneen) esikielellinen maailmankuva) kertoo sen hänelle (viisas korppi ja leikkisä koira, joka hullulla on matkaseuralaisena). Hullun kantamus (maallinen omaisuus) rajoittuu vain siihen, jonka hän tarvitsee). (Rosendal 2002, 13-17.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämänfilosofiana: Miten?

"Jokeri kääntään kaiken tavanomaisen toiseksi kuin se on". Jokeri on sopivan itseriittoinen eikä hän pelkää. Ja matka(si) (ja harjoituksesi) jatkuu, kaikesta huolimatta. (Rosendal 2002, 10-13.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Hulluus elämänfilosofiana: Miksi?

Hulluus elämänfilosofiana on henkilön omaa elämää koskevien päätöksien päätöksenteon (pienten, keskisuurten, suurten ja helevetin suurten päätösten) perusta, jossa kuunnellaan omaa sisäistä viisautta (oman sydämen ääntä). Hullu tekee sen, mitä itse hartaimmin haluaa ja hän tekee sen askel kerrallaan luottaen siihen, että jokainen askel on oikea. (Rosendal 2001, 9.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rosendal, Anna Maria. (2001). Hullun käsikirja (alkuperäisteos Händbok för däkar). Runot suomentanut Alice Martin, muutoin suomennos Werner Söderström Oy. Juva: WS Bookwell. ISBN 951-0-25986-1.

Kriittinen tilanne: Trauman vakavuuteen vaikuttavat tekijät

Trauman vakavuuteen vaikuttavat tekijätovat väkivaltaisuutta (pakottamista) sisältävien tilanteiden syyt, jotka vaikuttavat tilannestressin haavoittavuuteen väkivallan kohteen kannalta. Henkisen trauman syntyy vaikuttaa sen kohteen kannalta tilanteen haavoittavuus. (Kerttula 2002, 53.)

Väkivaltaisen tilanteen haavoittavuutta kohteen kannalta lisäävät tilauksen yllätyksellisyys, väkivaltaisen tapauksen yhteys omaan elämään ja sen yhteys aikaisempiin samankaltaisiin tilanteisiin. Henkisen vamman vakavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. Kuinka haavoittuvaksi koit itsesi?
2. Kuinka järkyttävinä näit väkivallan kohteen fyysiset vammat?
3. Kuinka voimakkaasti koit tilanteen hallinnan olevan itselläsi?
4. Onko tämänhetkisessä elämäntilanteessasi tekijöitä, jotka ovat alentaneet stressinsietokykyäsi?
5. Miten esimiehesi koki tilanteen kannaltasi?
6. Miten koit väkivaltatilanteen oikeudenmukaisuuden?
7. Miten sinulle lähimmät ihmiset (tyttökaveri, perhe, työtoverit, ystävät) kokivat tilanteen?
8. Mikä oli väkivallan käyttäjän tausta (mm. perheenäiti, murrosikäinen, "vankilakundi")
9. Mitkä olivat tilanteeseen liittyvät yleiset odotukset?
10. Tunsitko vammoja saaneen/väkivaltassa kuolleen henkilökohtaisesti? (Kerttula 2002, 54.)

Kriittisiin tilanteisiin liittyy aina tunnejärkytys, kun tilanne on kova tai muuten puhutteleva. Omien tunnetason reaktioiden tunnistaminen on eräs edellytys sille, että henkilö voi puolustaa itseään. (Kerttula 2002, 53.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kerttula, Timo (toim.) (2002). Vartijan perustieto. 2. korjattu painos. Jyväskylä: Opetushallitus. Kirjoittajat Ellonen, Erkki, Talja, Vesa, Laakso, Jukka, Laakso, Janne, Apell, Harri, Linnela, Matti, Taiha, Hannu. ISBN 952-13-1521-0.

Kriittinen tilanne: Vaaralliset ennakkoasenteet

Vaaralliset ennakkoasenteet ovat kriittisiin (väkivallan käytön uhkaa sisältäviin) arkitilanteisiin liittyviä henkilön itsepuolustusmahdollisuuksia heikentäviä ajatuksia. Eräitä vaarallisia ennakkoasenteita ovat:

1. Uskomus omaan kaikkivoipaisuuteen (Teräsmiesuskomus),
2. Uskomus omaan yli-ihmisyyteen (asenne: "ei kosketa minua tunnetasolla), ja
3. Uskomus omaan sankaruuteen (asenne: "kovapintainen selvittää aseen vihollisen kädestä heittolaukauksella"). (Kerttula 2002, 53).

Todellisessä elämässä (Real Life Situation; Tosielämän tilanne) kriittiset tilanteen aiheuttavat ihmiselle enemmän tai vähemmän tunnetasoisia vammoja (psyykkisiä traumoja). Sille, että ihminen kohtaa väkivaltaisia uhkatilanteita, on vaarallista, että ihminen ei myönnä sitä, että hän on vaarassa jokaisessa väkivaltatilanteessa. (Kerttula 2002, 53.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kerttula, Timo (toim.) (2002). Vartijan perustieto. 2. korjattu painos. Jyväskylä: Opetushallitus. Kirjoittajat Ellonen, Erkki, Talja, Vesa, Laakso, Jukka, Laakso, Janne, Apell, Harri, Linnela, Matti, Taiha, Hannu. ISBN 952-13-1521-0.

Kriittinen tilanne: Traumaperäinen kriisi

Traumaperäinen kriisi on tunnereaktio tilanteeseen, jossa elämän tarkoitus, elämä, sosiaalista identiteetti tai turvallisuus koetaan vakavasti uhatuksi poikkeuksellisen ulkoisen tapahtuman vuoksi. Stressitekijä on tapahtuma tai ilmiö, joka saa aikaan hermoston toiminnan voimakkaan aktivoitumisen. Traumaperäinen kriisi sisältää tietyt oireet ja vaiheet. (Hammarlund 2010, 91-92.)

Kriisipsykologiassa kriisit luokitellaan loukkaus-, menetys-, uhka- ja vastuukriiseihin. Kriisityypit voivat esiintyä samanaikaisesti, ja kriisejä voidaan luokitella niiden syiden lisäksi mm. keston ja voimakkuuden mukaan. Kriisi voi ilmetä mm. kognitiivisellä, emotionaalisella ja fyysisellä käyttäytymistasolla. (Hammarlund 2010, 93-94.)

1. Loukkauskriisi tarkoittaa ihmisen arvon häpäisemisestä aiheutuvaa kriisiä, jossa keskeinen tunne on häpeä.
2. Menetyskriisi tarkoittaa reaktiota jo tapahtuneisiin asioihin, ja siihen liittyvä tunne on suru. Menetyskriisiin liittyy surutyö.
3. Uhkakriisi tarkoittaa reaktiota uhkaan, ja siihen liittyviä tunteita ovat ahdistus ja pelko. Uhkakriisiin kuuluu "taistele- tai pakene" -reaktio.
4. Vastuukriisi tarkoittaa reaktiota tilanteeseen, jossa hänestä tuntuu siltä, että hän ei ole toiminut vastuullisesti, ja siihen liittyvä tunne on syyllisyys. (Hammarlund 2010, 93-96.)

Kriisireaktion vaihemalli on yksinkertaistettu ja kaavamainen, mutta sen käyttö voi antaa riittävän yleikuvan traumaperäisen kriisin kulusta. Kriisireaktin kulku on aina tapauskohtainen. Kriisireaktion vaiheet ovat:

1. Sokkivaihe: Ihmisen tietoisuus on muuttunut stressin vuoksi, ja hän ei tiedä olevansa sokissa, eikä hän voi valita omaa käyttäytymistään.
2. Reaktiovaihe: Ihmisen tietoisuus aloittaa traumaattisen tilanteen käsittelyn. Tunnereaktiot ovat voimakkaita, ja niiden kautta tapahtuu oppimista.
3. Korjausvaihe: Kriittistä tilannetta käsitellään korjaavien sopeutumismallien kautta.
4. Sopeutumisvaihe: Kriisi on muuttunut muistoksi, joka ei häiritse elämää. (Hammarberg 2010, 99-103.)

Kertautuva trauma on kriittinen tilanne, jossa aikaisemmin esiitynyt tunnekuormitus aiheuttaa sen, että tavallisesti traumaa aiheuttamaton tekijä tuottaa näennäisesti suhteettoman suuren kriisin. Kertautuvassa traumassa henkilö kohtaa useita kriisejä nopeammin kuin hän kykenee toipumaan niistä. (Hammarlund 2010, 104-105.)

Riittävä psykososiaalinen huolehtiminen voi ehkäistä psyykkisiä ongelmia ja psyykkisien vammojen syntymisen. Psyykkisiä vammoja ovat mm. ahdistus- ja pelkotilat, depressio, traumaperäinen stressioireyhtymä, aggression lisääntyminen, itsetuhoinen käyttäytyminen, alkoholin (tai muiden oireita lieventävien aineiden) väärinkäyttö sekä reaktiiviset psykoosit. Psyykkiset vammat aiheuttavat erilaisia ajatus- ja tunne-elämän häiriöitä. Muistiin liittyvät häiriöt (psykogeeninen muistinmenetys) ovat yleisiä, mm. epätodellinen olo ja tapahtumien muistamattomuus, fugue-tilat (aikaisempi muistojen laaja muistamattomuus) ja persoonallisuuden hajoaminen (harvinainen, ihminen luo itselleen uusia persoonallisuuksia). (Hammarlund 2010, 105-108.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hammarlund, Claes-Otto. (2010). Kriisikeskustelu - Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. Suomentanut Riikka Toivanen. Latvia: Tietosanomat.

Kriittinen tilanne: Läheisyysperiaate

Läheisyysperiaate on kriittisen tilanteen aiheuttaman henkisen trauman hoitamista tapahtumapaikan lähistöllä ja niin, että henkilö ei eroteta siitä ryhmästä, johon hän kuului kriittisen tilanteen tapahtuessa. Sotilaspsykiatriassa menettelystä käytetään lyhennettä PIE (Proximity: läheisyys omaan ryhmään; Immediaty: välitön hoidon aloittaminen; Expectancy: myönteisten odotusten luominen). (Hammarlund 2010, 75-77.)

Korjaava lähimmäisyys on suhtautumistapa traumatisoituneeseen henkilöön. Korjaavaan lähimmäisyyteen kuuluvat mm. seuraavat asiat:

1. Esitellään itsensä, ja kerrotaan niin että toinen ymmärtää, että henkilö voi kieltäytyä avusta.
2. Autetaan kriisissä olevaa hyväksymään apu.
3. Pitetään yllä toivoa ensisijaisesti olemalla läsnä.
4. Kuunnellaan kriisissä olevaa.
5. Ohjataan keskustelu läsnäolevaan ongelmaan ja sen oireisiin.
6. Ollaan rehellisinen, hienotunteinen ja myötätuntoinen.
7. Autetaan kriisissä olevaa tarkastelemaan tilannetta realistisesti.
8. Autetaan kriisissä olevaa ilmaisemaan tunteitaan ja kipua.
9. Varaudutaan siihen, että kriisissä olevan auttaminen vaikuttaa omaan tilaan.
10. Tunnistetaan ja hyväksytään oma rajallisuus auttajana. (Hammarlund 2010, 77-78.)

Traumahoidossa annetaan tilaa henkilön omalle surutyölle. Seuraavat asiat pahentavat traumaa, joten niitä ei tulisi tehdä hoidettaessa traumaa:

1. Annetaan "hyviä" neuvoja. Itsemurha tai muut itsetuhoiset päätökset tulisi kuitenkin pyrkiä estämään.
2. "Ratkaistaan" kriisissä olevan ongelmia.
3. Muutetaan kriisisssä olevan tunteita.
4. Etäännytetään kriisissä oleva ongelmista.
5. Ylisuojellaan kriisissä olevaa.
6. Etsitään syntipukkeja.
7. Jätetään kriittisessä tilanteessa ollut henkilö ilman kriisitukea, koska hän vaikuttaa traumattomalta. (Hammarlund 2010, 78.)

Kriittisen tilanteen ensihoidossa tulee ottaa rauhallisesti ja välttäen kaikenlaista rasitusta. Psykososiaalinen kriisihoito perustuu siihen, että henkilö pystyy ennemmin tai myöhemmin kriittisen tilanteen jälkeen kokemaan todellisuuden ilman ajatusvääristymiä. (Hammarlund 2010, 64-65.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hammarlund, Claes-Otto. (2010). Kriisikeskustelu - Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. Suomentanut Riikka Toivanen. Latvia: Tietosanomat.

Psykologin huumoria Vol. 1: Lepakot pois tapulista

Kysyin rakkaalta ystävältäni, psykologilta, psykologivitsiä. No, hän ei vastannut suoraan, mutta, mutta, niin, eikö seuraava kuvaus tavoitteen asettelusta ole jo houmouria?

Tavoitteen asettelu: Lepakot pois tapulista

1. Mikä on tavoite: Lepakot pois tapulista.
2. Milloin saavutat tavoitteen: Puolessa vuodessa.
3. Mitkä ovat tavoitteen toteuttamisesta seuraavat edut: Lepakot eivät kaki tapuliini.
4. Mitkä ovat tavoitteen toteuttamisesta seuraavat kustannukset: Luonnonsuojelijat eivät hyväksy minua.
5. Kuka tai mikä voi auttaa tavoitteen saavuttamisessa: Psykologi, kärsivällisyys ja iso luuta.
6. Mitkä ovat kriittiset esteet tavoitteen saavuttamisessa: Luonnonsuojelijat.
7. Miten poistat kriittiset esteet: Perustan kettutarhan, jolloin luonnonsuojelijat kiinnittävät huomion siihen, ja voin häätää lepakot tapulista.
8. Mikä on ensimmäinen välitavoite: Kettutarhan perustaminen.
9. Milloin saavutat ensimmäisen välitavoitteesi: viikon kuluttua.
10. Mitkä ovat vaikeudet pyrkiessäsi ensimmäiseen välitavoitteesi: Luonnonsuojelijat.
11. Miten poistat nämä vaikeudet: Perustamalla ydinvoimalan, jolloin luonnonsuojelijat kiinnittävät huomion siihen, ja voi perustaa kettutarhan.
12. Mikä on ensimmäinen käytännön toimenpide, joka on toteutettava, jotta ensimmäinen välitavoite toteutuu: Hankitaan eduskunnalta lupa rakentaa ydinvoimala.
13. Milloin teet ensimmäisen käytännön toimenpiteet: Kun psykologi antaa luvan.

Ei koskaan pitäisi kysyä mitään, jos ei jo tiedä oikeaa vastausta kysymykseen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.