Psykiatria on ihmistieteistä julmin. OAMK:ssa hoitsupuolella käytettävä oppikirja "Psykiatria" määrittelee aggression (hyökkäävyys) seuraavasti:
Kirsti Lagerspets (1998) määrittelee aggression (psykologisen kirjallisuuden mukaan):
"toisen henkilön tai ympäristön tahalliseksi vahingoittamiseksi (kohde kokee tilanteen tuskaisena tai muuten epämiellyttävänä ja tahtonsa vastaisena) tai häiritsevänä ja/tai tällaiseen toimintaan liittyvä tunnetila. Määritelmä ei tee eroa puolustavan ja hyökkäävän aggression välillä, eikä aggressiota voida käytönnössä jakaa näihin kahteen tyyppiin. (Lagerspetz 1998, 19-23.)"
Voimankäyttöä sisältävän teon tulkinnaksi aggressiiviseksi teoksi vaikuttavat käytännössä ihmisten asenteet ja arvostukset (moraaliperusteet, jotka ovat erilaisia mm. ajan, kulttuurin ja sosiaalisen viiteryhmän mukaan). (Lagerspetz 1998, 23-24.)
Aggressiivisellä (ja väkivaltaisella käyttäytymisellä) on taipumus lisääntyä käytön myötä. Tämä johtuu siitä, että aggression (tai väkivallan käytön myötä) on saavutettu omia etuja tukevia päämääriä. (Lagerspetz 1998, 25.)
Persoonallisuuden piirteenä aggressiivisyys (hyökkäävyys) tarkoittaa sitä, että henkilö on sitä aggressiivisempi (hyökkäävämpi), mitä voimakkaammin tai useammin hänen käyttäytymisessään ilmenee aggressiivisyyttä. Väkivallan määritelmä voidaan pitää "toisen ruumillista vahingoittamista tai pakottamista johonkin vastoin hänen tahtoaan". (Lagerspetz 1998, 26.)
Yhteiskunnan toiminta edellyttää (tietyssä mielessä) laillisen väkivallan käyttöä (mm. terveydenhuolto, poliisi, armeija; laillinen pakko). Väkivalta voi esiintyä ilman vihamielisiä tunteita. "Suurin osa väkivallasta liittyy siihen, että on laiminlyöty jotain, mitä olisi pitänyt tehdä", eli rakenteellinen väkivalta. (Lagerspetz 1998, 26-27.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Lagerspetz, Kirsti. 1988. Naisten aggressio. Hämeenlinna: Karisto. ISBN 951-31-1303-5.
Lönnqvist, Jouko, Henrikson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim). (2011). Psykiatria. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-400-8.
"Hyökkäävä reaktio tai toiminta; käyttäytymisen piirre ja muoto, jonka
tarkoituksena on vahingoittaa (Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen
2011, 765)."
Kirsti Lagerspets (1998) määrittelee aggression (psykologisen kirjallisuuden mukaan):
"toisen henkilön tai ympäristön tahalliseksi vahingoittamiseksi (kohde kokee tilanteen tuskaisena tai muuten epämiellyttävänä ja tahtonsa vastaisena) tai häiritsevänä ja/tai tällaiseen toimintaan liittyvä tunnetila. Määritelmä ei tee eroa puolustavan ja hyökkäävän aggression välillä, eikä aggressiota voida käytönnössä jakaa näihin kahteen tyyppiin. (Lagerspetz 1998, 19-23.)"
Voimankäyttöä sisältävän teon tulkinnaksi aggressiiviseksi teoksi vaikuttavat käytännössä ihmisten asenteet ja arvostukset (moraaliperusteet, jotka ovat erilaisia mm. ajan, kulttuurin ja sosiaalisen viiteryhmän mukaan). (Lagerspetz 1998, 23-24.)
Aggressiivisellä (ja väkivaltaisella käyttäytymisellä) on taipumus lisääntyä käytön myötä. Tämä johtuu siitä, että aggression (tai väkivallan käytön myötä) on saavutettu omia etuja tukevia päämääriä. (Lagerspetz 1998, 25.)
Persoonallisuuden piirteenä aggressiivisyys (hyökkäävyys) tarkoittaa sitä, että henkilö on sitä aggressiivisempi (hyökkäävämpi), mitä voimakkaammin tai useammin hänen käyttäytymisessään ilmenee aggressiivisyyttä. Väkivallan määritelmä voidaan pitää "toisen ruumillista vahingoittamista tai pakottamista johonkin vastoin hänen tahtoaan". (Lagerspetz 1998, 26.)
Yhteiskunnan toiminta edellyttää (tietyssä mielessä) laillisen väkivallan käyttöä (mm. terveydenhuolto, poliisi, armeija; laillinen pakko). Väkivalta voi esiintyä ilman vihamielisiä tunteita. "Suurin osa väkivallasta liittyy siihen, että on laiminlyöty jotain, mitä olisi pitänyt tehdä", eli rakenteellinen väkivalta. (Lagerspetz 1998, 26-27.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Lagerspetz, Kirsti. 1988. Naisten aggressio. Hämeenlinna: Karisto. ISBN 951-31-1303-5.
Lönnqvist, Jouko, Henrikson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim). (2011). Psykiatria. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-400-8.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.