tiistai 15. marraskuuta 2011

Haikuja: Sylissäsi, oi!

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

SYLISSÄSI, OI!
Pimeys elä
ei kun kosketat, nyt, nyt.
Sylissäsi, oi!.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainon ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(rakkaus pettää,
ystävät jättää.
Paidaton juoksija oulu
hylkää ei kettään).

Haikuja: Raiskaa poliisi: Tuhka tähtien; Rakastan sua

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

RAISKAA POLIISI
Kehosi sinun
saavat häpäistä.
Raiskaa poliisi.
TUHKA TÄHTIEN
Alusta lähdet,
tunnet lopun, oi, etsit.
Tuhka tähtien.
RAKASTAN SUA
Maksalaatikko,
kaikki pelko, vaiti.
Rakastan sua.
Tästäkin hulimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(onko se salaisuus,
että rakastan,
ja pelkään sinua?)

Haikuja: Poiisi, pelko; Sade, tuuli; Kaunein uní

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

POLIISI, PELKO
Alaston sielu,
valmis rakkauteen.
Poliisi, pelko.
SADE, TUULI
Lähdet, ja pois,
kaikki olet, siis.
Sade, tuuli
.KAUNEIN UNI
Hapuiluni,
pelokas katseesi.
Kaunein uni.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(yö on musta,
yö sua vainoaa.
Yö alkaa, jatkuu,
et unta saa.

Ja et löydä valoo,
et katkaisijaa,
jolla saisit pelon
loppumaan,
loppumaan).

Haikuja: Poliisi lyö; Tähtien valo; Marraskuu, tie

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

POLIISI LYÖ
Yössä ja yksin,
pelko ja kyyneleet.
Poliisi lyö.
TÄHTIEN VALO
Tuuli kadulla,
yksinäinen katse sun.
Tähtien valo.
MARRASKUU, TIE
Luvuttomat on
unet, joiden valo:
marraskuu, tie.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainoan ýstäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(sinun rakastamisesi
on kovaa työtä,
mutta jonkunhan
täytyy tehdä se.)

Puolusta itseäsi: Syyllistävä yhteisöväkivalta

Syyllistävä yhteisöväkivalta on sosiaalisen yhteisön jäsenten keino rajoittaa "moraalisen tuomion" kautta yhteisön kannalta harmittiman yhteisön jäsenen elämänvalintoja ja tekoja, joiden kautta elämänvalinnat ilmenevät. Syyllistävä yhteisöväkivalta ei perustu epäillyn tekijän todelliseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen. (lähdetiedot lisätään myöhemmin, kun bloggaaja on itkenyt riittävästi, eli ei koskaan).
"Ihmiset ovat tasa-arvoisia. Poliisit, Oulun pyöräilijät ja Raksilan S-Marketin vartijat ovat tasa-arvoisempia kuin muut (mukaillen teos Vuosi 1984)".
Oulun poliisilaitos rajoittaa "outojen" henkilöiden elämänvalintoja sanomalla: "Okei, me ei pidätä sinua, mutta jos kuuntelet [ranskalaisia rakkauslauluja] Oulun puistoissa yöllä, sinua pidetään outona hiipailijana.
"Kun meille [Oulun poliisilaitos] ilmoitetaan oudosta hiippailijoista, tulemme takaisin [ja käytämme lain suomia keinoja lailliseen uhkaukseen]." (Oulun poliisi, suullinen tieto talvi 2009-2010). Tämän Oulun poliisin lausunnon jälkeen en ole kuunnellut musiikkia Oulun kaupungin puistoissa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. (2006). Kateus, juoru, kiusaaminen - esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Nemo. ISBN 952-5613-29-1.

SUULLISET LÄHTEET:
Oulun poliisi, Puistoalue Syrjäkatu 12-14, talvi 2009-2010 (Oulun Syrjakadun puistossa on pirun kylmä). Nuorempi ja vihainen poliisi on ilman päähinettä, vanhemmalla on virkakarvahattu päässään.

Haikuja: Votkan voimassa; Whiskin voimalla; Viinan voimalla

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

VOTKAN VOIMALLA
Pahuus, pelko,
valhe, kauhu, poliisi.
Votkan voimallaa.
WHISKIN VOIMALLA
Rakkauden loppu,
baaritiski, yötön yö.
Whiskin voimalla.
VIINAN VOIMALLA
Suomalainen tie,
yksin polku tuleen.
Viinan voimalla.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(jos lähdet pois,
se ei tarkoita,
etten rakasta
sinua ikuisesti).

Haikuja: Pelosta täysi; Hinttipoliisi, Rakkaushymni

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

PELOSTÄ TÄYSI
Kuljen katua,
kukaan ei suojele.
Pelosta täysi.
HINTTIPOLIISI
Raiskaus, sen
laillinen työntö.
Hinttipoliisi.
RAKKAUSHYMNI
Rakkaushymni,
kieltävä hymysi.
Rakkaushymni.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(taivas yltämme pudotkoon,
maa altamme vajotkoon,
se ei merkitse mitään:
minä rakastan sinua,
sinä minua) (mukaillen Edif Piaf: L'hymne d'amour).

Haikuja: Poliisi lyö; Laillinen se; Jänis peloton

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

POLIISI LYÖ
Verta sinun
kyyneliä on yö.
Poliisi lyö
LAILLINEN SE
Pampulla päähän,
luodilla rintaan.
Laillinen se.
JÄNIS PELOTON
Poliisi, raivo
Oulun, sen lain kovan.
Jänis peloton.
"Poliisi hakkaa kumisella pampulla, ja ajaa seepra-autolla", tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu
(Tään homman jonkun tehdä täytyy).

Puolusta itseäsi: tasapainon säilyttäminen -harjoitus

Tasapainon säilyttäminen -harjoitus on harjoitus, jossa harjoitusparisi testaa tasapainon säilyttämis -taitoasi. Harjoituksen periaatteet ovat:
  1. Seiso hartianlevyisessä haara-asennossa, toine jalka hiukan toisen takana
  2. Koukista polvia hiukan iskunvaimentimiksi
  3. Kierrä lantioitasi nopeasti puolelta toiselle (jos pysyt tukevasti pystyssä, tasapainosi on hyvä)
  4. Jos horjahdat, koukista polviasi enemmän ja lisää hieman haara-asentoa
  5. Harjoittele tasapainonhallintaa niin kauan, että se on vaistomaista. (Rodgers 2003, 52-53.)
Hyvä tasapaino estää sinua kaatumasta maahan ( tulemasta alttiisi hyökkäyksille) itsepuolustustilanteessa. Pystyssä tapahtuvassa hyökkäyksen vastaanotossa on helpompi pysyä pystyssä, kun tarttuu hyökkääjään. Tällöin, jos kaadut, hyökkääjä kaatuu mukanasi. Maassa oleva hyökkääjä on suojattomampi kuin seisova hyökkääjä. (Rodgers 2003, 52-53.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-882-316-2.

Puolusta itseäsi: Taisteluhuuto

Taisteluhuuto on itsepuolustustilanteessa oman puolustustahdon psykoloinen ilmaus. Huutaminen oman koskemattomuuden suojelemiseksi antaa juoksijalle (tai muulle henkilölle) uutta uskoa oman koskemattomuuden puolustamiseen. (Rodgers 2003, 52.) Suomessa asuvan juoksijan fyysinen koskemattomuus on suojattu Suomen perustuslaissa (lähdetiedot lisätään mahdollisesti myöhemmin).

Taisteluhuuto voi olla mm.
  1. Pois siitä!
  2. Irti!
  3. Lopeta!
  4. Poliisi!
  5. Painu [helvettiin]!
  6. Tulta!" (mukaillen Rodgers 2003, 52.)
  7. Mene kotiin!
  8. Älä lyö [tieliikennetilanne, jossa pyöräilijä uhkaa väkivallalla]!
  9. Väistä (, perkeleen hullu) [pyöräilijan ja jalankulkija ajoneuvon kuljettaman aiheuttaman törmäystä edeltävä tilannne, jossa pyöräilijä ajaa kohti ilman tarkoitusta väistää juoksijaa (Oulussa tavanomainen tilanne kaikenikäisten naisten suhteen ("naisen oikeus on ajaa miesten päälle, ja jos mies ei väistä, Oulun poliisi kyllä hakkaa miehen."), ja niin käy (vrt. vaikean lastenpsykiatrian erikoislääkäri vs. paidaton juoksija oulu siviiliasussa tavallisena jalankulkijana)]!
Taisteluhuuto on ihmisen tärkein puolustus hyökkääjää vastaan. Ilman omaa taisteluhuutoa vihollisen hyökätessä (mm. Oulun pyöräilijät tai Oulun poliisiviranomainen) sinua vastaan elämä on turhaa, turtaa ja täysin tyhjää.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-882-316-2.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Haikuja: Sinun hymysi; Tavallinen yö; Matka uneen

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

SINUN HYMYSI
Liikaa yöt.
Työt, ja sanat, vaan:
Sinun hymysi.
TAVALLINEN YÖ
Tuntematon on
tämä sun elämäsi.
Tavallinen yö.
MATKA UNEEN
Tuttu, sinua.
Liikaa kevääseen.
Matka uneen.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Puolusta itseäsi: Liikeperiaate

Liikeperiaate on (puolustus- ja) harjoitustilanteessa käytettävä vaistonvaraisesti toteutuva kehon hallinna ilmentymä, joka parantaa fyysistä selviymistä vastustajasta. Liikeperiaatteet ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja ne edellyttävän mielen hallinnan eheyttä taistelussa. Liikeperiaate tarkoittaa tekniikan luonnollisen liikemekaniikan tiedostamista. (Klemola 1997, 207-226.)

Liikeperiaatteet kuvaavat suuren osan sisäisen voiman käytön periaatteista. Liikeperiaatteet (karatessa) (aakkosjärjestyksessä) ovat:
  1. Avaaminen ja sulkemisen (avoimuuden ja suojaamisen periaate)
  2. Avoimen kädet (rutinoituneet karatekat pakottavat harvoin kätensä nyrkkiin, nyrkissä oleva käsi jähmettää liikkeen mahdollisuuksia)
  3. Liikkeen maadoittaminen (tekniikan sitominen jalkoihin, ja edelleen lantioon, selkään ja käsiin. Käytännössä seisominen; ymmärrys syntyy silloin, kun jalat tuntuvat painavilta kuin tukit)
  4. Painavien kädet (kädet toimivat luonnollisena osana kehoa voimakkaasti käyttäen koko kehon kaarevaa voimaa)
  5. Painopisteen ja keskusvoiman virtaava käyttö
  6. Rentous (sisältää kaikki muut periaatteet, rentouden oppiminen sisältää kaikki muut voimankäytön elementit)
  7. Suora selkä (tekniikan voiman linja kulkee suoraan tukijalan kantapäästä päälakea kohti, elinvoima on asemoitava hiusrajaan. Häntäluu on vajoaa hieman ja alaselkä on suoristettu ja vakautettu. Voiman tulee olla varastoituneena selkään ja sen tulee vapautua sen kautta. Kehon kolme jousta ovat kädet, jalat ja selkä)
  8. Tyhjä ja täysi (epäsäännöllisen ja säännöllisen virtaava vaihtelu)
  9. Virta (liikkeestä toiseen siirrytään pakottamatta aaltomaisesti ja ruoskanomaisesti)
  10. Voima (ki) (kehontietoisuuden kehittäminen, erityisesti meditointi seisomisharjoituksissa)
Rentous tarkoittaa sitä, että tekniikassa käytetään vain niitä kehon osia, joita tarvitaan, ei muita. Tarkoitus on toteuttaa mahdollisimman suuri teho mahdollisimman vähäisin ponnistuksin. Tämä on judon yksi keskeisimmistä periaatteista. Velttoudessa liikkeen muoto katoaa ja kehon hallinta sortuu. Rennon liikkeen voima perustuu siihen, että kehon voiman annetaan toteutua aaltomaisesti ilman pelkoa ja mukautuen olosuhteisiin. (Klemola 1997, 214-215.)

Voiman keskittämisen kannalta täysi merkitsee keskittämistä, tyhjä sallimista voiman läsnäolon katoamiseen. Tyhjä tarkoittaa voiman voiman läsnäolos ilman sen ilmioloa. (Klemola 1997, 219-220.)

Voiman käyttö perustuu mieleen, joka luo linjan jaloista kohti käsiä ja toteutuvan tekniikan käyttöä. Harjoittelijan on oltava tietoinen voiman kaarevasta reitistä jalkapohjista kämmeniin tai jaloista päälakeen. Ilman oikeaa harjoittelua tätä voiman periaatetta on vaikea ymmärtää. (Klemola 1997, 226.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Klemola, Timo. (1997). Zen-karate. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-15291-2.

Puolusta itseäsi: Ri-inspiraatio

Ri-inspiraatio on itsepuolustuksen periaatteen ymmärtämisen liittyvä luova toiminta taistelutilanteessa, jota ei voi ennakoida, ja johon on sen vuoksi vaikea vastata. Taistelija on täysin sopeutunut tilanteen asettamiin ehtoihin (mm. ulkoiset olosuhteet, välineet, omat taidot, vastustajan ominaisuut) ja toimii tilaanteeseen sopivan periaatteen mukaan. (Klemola 1997, 248-249).
"Tekniikka syntyy periaatteesta, muodoton hallitsee sitä, mikä on muodoton (Shissai teoksesta Klemola 1997, 249)."

"Tekniikka, jonka periaate ymmärretään, on elävä, ja sitä voidaan soveltaa vapaasti ja joustavasti uusissa ja ennakoimattomissa tilanteissa (Klemola 1997, 153)."

"Harjoiteltua perustekniikkaa ei voida koskaan taistelu- tai kilpailutilanteessa käyttää sellaisenaan, vaan sitä on osattava soveltaa. Perustekniikka on aina liikkeen ihannemuoto, joka pyrkii kertomaan oppilaalle liikkeen periaatteen. (mukaillen Klemola 1997, 251.)"

"Yksi tekniikka pitää sisällään 10 000 muuta tekniikkaa (yleinen ajatus budolajien keskuudessa; tekniikan periaatteen ymmärtäminen avaa mahdollisuudet lukemattomille sovelluksille ja uusille tekniikoille) teoksesta Klemola 1997, 250)".
Tilanteen olosuhteiden mukaan toimimista nimitetään muriksi. Murissa lopputulos pakotetaan, ja refleksinomainen liike taistelussa on helposti ennakoitavissa ja käytettävissä taistelijaa vastaan. Liikken periaatteita voi harjoitella vain muodon avulla, kulkea tie muodosta (sen tutkimisesta eri tulkintojen avulla) itse periaatteeseen. Oppilas ei saa itse muuttaa perinteisiä muotoja (katoja). (Klemola 1997, 249-253.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Klemola, Timo. (1997). Zen-karate. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-15291-2.

Puolusta itseäsi: Mielen asento

Mielen asento on karate-don harjoittelun tärkein tavoite ja se tarkoittaa mielen hallitsemista sekä egon poispudottamista. Kehon ja liikkeen harjoitusta (mm. teeseremonia, tussipiirto, taistelujen liikesarja (kata), tärkein: hiljaa istuminen (zazen)) ja hengityksen käytetään lähestyttäessä mielen asento. (Klemola 1997, 262- 276.)
"Karaten päämäärä ei ole voitto tai tappio, vaan oppilaiden mielen kehittäminen (Gichin Funakoshi teoksesta Crudelli 2010, 203)".

"Tie on kapea ja yksinkertainen. Mutta sen merkitys on ajaton ja pohjaton (Yun Niuy ; Di tang quan -laji, teoksesta Crudelli 2010, 79)".

"Hellät ja rauhalliset liikkeet rentoutavat ja mieli pysyy keskittyneenä ja rentona (mukaillen Iso-Britannian taiji-unioini teokseksta Crudelli 2010, 80)".

"Jos pelko on kokeilematon ajatus, kokeile ja kokeile sitä uudestaan (Chris Crudelli, kehittänyt Jiu Fa Menin (JFM), teoksesta Crudelli 2010, 78).

"Taistelussa yksinkertaisimmat liikkeet ovat tehokkaimpia (suurmestari Chan Dau, Do pi -kung fu, teoksesta Crudelli 2010, 115
Vastustajan tekemän fyysisen iskun tulee kulkea harjoittelijan kehon läpi vaikuttamatta harjoittelijan toimintakykyyn (Crudelli 2010, 79). Mielen asentoon liittyvät toisiaan täydentävät näkökulmat ovat:
  1. Ishin (yhteen suuntaan eli kohteeseen keskittynyt mieli)
  2. Zanshin (valvelillaolo: tarkkaavainen tai valpas mieli valmiina reagoimaan spontaanisti mihin tahansa muutokseen)
  3. Mushin (ajatukseton, hiljaisuuden täyttämä tyhjä mieli; tarkkaillaan mielen hiljaisuutta).(Klemola 273-274.)
Shotokan (eräs karaten ulkoisen muodon, painottaa fyysistä harjoittelua, laji) harjoittelun perusperiaatteet ovat (aakkosjärjestyksessä):
  1. Ajattele, että sinun tarvitse hävitä, älä sitä, että sinun on voitettava
  2. Karatessa ei ole ensimmäistä hyökkäystä (ensimmäinen liike on aina puolustus)
  3. Kun ymmärrät ensin itsesi, muiden ymmärtäminen on helpompaa
  4. Mielen kasvattaminen on tärkeämpää kuin tekniikoiden harjoittelu
  5. Muista aina, että karaten perusta on kunnioitus
  6. Vapaa mieli on harjoittelun tarkoitus.(Crudelli 2010, 201.)
Karaten periaatteet sisältä tärkein harjoitus on zazen. Karaten harjoittelussa ei tarvitse opiskella montaa tekniikkaa karaten oppimiseen, sillä yksi hyvin opittu muoto sisältää kaikki muiden muotojen periaatteet. (Klemola 1997, 271.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Crudelli, Chris. (2010). Maailman taistelutaidot ja kamppailulajit. Alkuperäisteos The Way of the Warrior, suomentanut Juha Kaski. Hong Kong: Readme.fi. ISBN 978-952-220-325-0.
Klemola, Timo. (1997). Zen-karate. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-15291-2.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kesto Jänis (paidattoman juoksun valmentaja)

Kesto Jänis on paidattoman juoksun kansainvälisen tason päävalmentaja. Kesto oli aikaisemmin töissä Duracell-firmassa, mutta sitten Kesto totesi: "Hei, onko tämä jäniksen elämää?" otti paidan pois ja muutti Ouluun, koska Oulun kestävyysjuoksu on jäänyt pyöräilijöiden jalkoihin (pyöräily ei ole urheilua, vaan keino kuvitella, että kunto nousee). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Puolusta itseäsi: Puolustuksen periaate

Puolustuksen periaate on menettelytapa, jota käytetään puolutustilanteessa. Puolustuksen periaatteita ovat mm. (lista on suppea ja suuntaa-antava luettelo toisiaan seuraavista vaiheista; kukin itsepuolustustilanne on erilainen):
  1. Huutaminen voimien takaa, ääni tulee keuhkoista ("Irti", "Lopeta", "Painu", jne.; Hyökkääjä voi käyttää huutamista henkisen yliotteen saamiseksi)
  2. Pysy julkisella paikalla (älä anna siirtää itseäsi toisten ihmisten näkymättömiin)
  3. Säilytä tasapaino (itsepuolustuksen tärkeä osa; estää kaatumasta maahan)
  4. Pakene välittömästi turvalliseen paikkaan, jos hyökkäys on pysähtynyt
  5. Päätä taisteletko (älä taistele, jos kyseessä ei ole voittamisen pakko. Jos taistelet, taistele kuin kyseessä olisi henkesi)
  6. Hae ja hälytä apua välittömästi. (Rodgers 2003, 52-53.)
Rikostilanteesta on pyrittävä irti nopeasti ja vahingoittumattomana. Itsepuolustuksen tulee perustua vaistomaisiin reaktioihin, jotka voidaan saavuttaa harjoittelemalla. (Rodgers 2003, 52.)

Tärkeitä periaatteita puolustuksen kannalta ovat myös vaaratilanteiden välttäminen ja tilannetietoisuus. "Hyvä kenraali voittaa sodan ilman taisteluja".

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-882-316-2.

Puolusta itseäsi: Tunnevaikutukset (ryöstö/väkivalta)

Tunnevaikutukset (ryöstö/väkivalta) on psyykkisen tilan vaurio, joka seuraa rikoksesta. Vakavaa henkistä vammaa kutsutaan posttraumaatiiseksi stressireaktioksi (edellyttää yleensä hoitoa terveydenhuollon piirissä). (Rodgers 2003, 32-37.)

Rikollinen teko vaikuttaa henkilöön riippumatta siitä, onko tilanteeseen liittynyt väkivaltaa, ja jokaisen ihmisen tunnereaktiot ovat yksilöllisiä. Tunnevaikutus voi olla mm. seuraava:
  1. Epäluottamus (omaiset, ystävät, viranomaiset, jne.)
  2. Eristyneisyys ja äärimmäinen yksinäisyys, sulkeutuneisuus
  3. Häpeä (voimattomuus teon tapahtumista vastaan)
  4. Itkuisuus tai tunteiden sulkeminen pois
  5. Itsesyytökset
  6. Itsetuhoinen käyttäytyminen (mm. elämäntavat)
  7. Pelko (saman tilanteen toistumisesta)
  8. Viha, turhautuneisuus, kostonhalu
  9. Posttraumaattinen oireyhtymä, lisäksi mm.: tapahtumien tietoinen sulkeminen mielestä, masennus, takaumat, häiritsevät unet, ärtyisyys. (Rodgers 2003, 33 ja 37.)
Seksuaalisen väkivallan tunnevaikutukset ovat tavallisesti rikoksen tunnevaikutuksista vaikeimmat. Rikoksen tunnevaikutukset ilmenevät tavallisesti myös rikoksen kohteen läheisissä ihmisissä muodossa tai toisessa (mm. kostonhalu, viha, riittämättömyys). (Rodgers 2003, 37.)

Tunnevaikutusten hoito läheisten tukemana perustuu henkilön kuunteluun (myötätunto ja ehdoton tuki), ajan antamiseen hänelle (ei anneta turhia neuvoja) ja kärsivällisyyteen. Tunnevaikutuksesta toipuminen voi kestää vuosia. (Rodgers 2003, 36-37.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-882-316-2.

Haikuja: Kadulla pelko; Turvaton lumi; Hidas eilinen

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

KADULLA PELKO
Tuntematon yö,
tuulessa vilu, valo.
Kadulla pelko.
TURVATON UNI
Yksin yössä,
saapuu kyynel, kyynel.
Turvaton lumi.
HIDAS EILINEN
Tuhat sanaa,
vain turhia, aina.
Hidas eilinen.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Puolusta itseäsi: Tilannetaju

Tilannetaju on mielentila, jossa seurataan ympäristöä, ihmisiä, ajoneuvoja ja muita tilannetekijöitä rikoksen kohteeksi valitsemisen estämiseksi. Kaupunkiympäristössä on aika ja kaikkialla olemassa mahdollisuus rikollisen kohteeksi valitsemisesta. Tilannetaju on säilytettävä tavanomaisissa tilanteissa (mm. työmatka, joukkoliikennevälineet ja niiden pysäkit, ostosmatka, puistot, uimarannat, liikuntaharjoitus kaupungissa). (Rodgers 2003, 20-21.)

Kaupungilla liikkuessa tulee aina olla valmis puolustamaan itseään. Liikuntaharjoituksen aikana omaa turvallisuuttaa voi lisätä mm. seuraavilla asioilla (lista ei ole täydellinen):
  1. Valitse tuttu ja mahdollisimman turvallinen reitti, älä kerro tuntemattomille reitistäsi
  2. Harjoittele mieluusti useamman henkilön joukossa, älä koskaan jätä ystävääsi pulaan, pysytelkää yhdessä
  3. Ympäristön seuraaminen (korvalappustereoita ei kannata kuunnella harjoituksen aikana)
  4. Harjoitellaan päiväsaikaan (kun liikkeellä on paljon ihmisiä)
  5. Kulkiessasi tiellä, käytä tien vasenta laitaa, jolloin näet vastaan tulevat ajoneuvot, älä menen autojen lähelle
  6. Valitse harjoitusreitin varrelta turvapaikkoja, joihin voit hakeutua turvaan ja hälyttää apua
  7. Älä ota mukaan ylimääräisiä tavaroita (avain, matkapuhelin, vähän käteistärahaa, ei luottokortteja)
  8. Käännä katseesi kohti hyökkääjää (antaa kuvan tapahtumista, poistaa yllätystekijän), älä jää puhumaan riidanhaastajan(-jien) kanssa, vaan poistu paikalta
  9. Älä jää puhumaan tuntemattomien henkilöiden kanssa, kieltäydy lyhyesti "ei" ja jatka matkaa seuraten sitä, ettei hän hyökkää selkäsi takana
  10. Älä harjoittele väsyneenä, kun valppautesi voi pettää
  11. Jos joku haluaa omaisuutesi, anna se suosiolla. Kerää samalla tuntomerkit, tarkka sijainti, ja suunta, mihin henkilö poistuu. Tee rikosilmoitus mahdollisimman nopeasti. (Rodgers 2003, 16-27.)
Hyökkääjät suosivat yleensä yksinäisiä paikkoja, mutta rikos voi tapahtua missä ja milloin vain. Rahaa tai maksuvälineitä varastavien henkilöiden huomion kiinnittämiskeinoja ovat mm. ajan tai tulen pyytäminen, rahan pudottaminen maahan, avun pyytäminen tai töniminen/törmääminen. (Rogders 2003, 17.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-882-316-2.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Puolusta itseäsi: Katuturvallisuus

Katurikollisuutta esiintyy kaikkina vuorokauden aikoina Oulun ja muiden kaupunkien kaduilla. Esim taskuvarkaat arvioivat valitsemansa kohteen puolustuskyvyn heikkoudet (mm. humalatila, yksin kulkeminen, arkuus, hajamielisyys, halu kamppailla rikollista vastaan) ennen rikokseen ryhtymistä. (Rodgers 2003, 16-17.)

Ihmisen tulee kuunnella vaistoaan. Muita katuturvallisuuden periaatteita ovat mm.:
  1. Säilytä tilannetietoisuus ja valppaus
  2. Hyödynnä pelkoasi ja sen adrenaliiniryöppyä
  3. Pidä huoli tavaroistasi (varkaita on kaikkialla) ja pukeudu vaatimattomasti, peitä korut
  4. Tiedä milloin luovutat (jos varas on voimakkaampi kuin sinä, suostu luovuttamaan omaisuutesi. Tee rikosilmoitus mahdollisimman pian.)
  5. Älä mene liian lähelle tuntematonta
  6. Vältä keskustelua ja käyttäydy itsevarmasti
  7. Tunne reitti ja valmistaudu puolustukseen, älä pidä mukana tarpeettomia tavaroita tai kantamuksia
  8. Ole hienotunteinen
  9. Älä mene autojen lähelle
  10. Kohtaa hyökkääjän katse
  11. Älä pysähdy. (Rodgers 2003, 16-19.)
Itseään ja omaisuuttaa tulee kaupungissa suojella joka hetki. Ihminen altistuu vaaralle silloin, kun hän ei seuraa sitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Jos joku törmää ihmiseen, kysyy kelloa tai pyytää tulta, se voi olla keino huomion kiinnittämiseksi muualle, jotta joku toinen voi varastaa omaisuutesi. (Rodgers 2003, 16-17.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN951-882-316-2.

Puolusta itseäsi: Avuntarpeessa olevan auttaminen

Avuntarpeessa olevan auttaminen on velvollisuus, joka perustuu jokaisen ihmisen oikeuteen saada apua. On tilanteita (mm. liikenneonnettomuus), joissa auttamisen laiminlyönti on rikos. (Rodgers 2003, 12.)

Avuntarpeessa olevan auttamisessa on tärkeintä se, että pysyttelee itse turvassa. Muita käytännön toimen piteitä ovat:
  1. Hälytä hätäkeskus (Suomessa 112)
  2. Etsi paikalle henkilökunta (julkiset tilat)
  3. Huuda apua ("TULIPALO" on ilmaus, joka kiinnittää mielenkiinnon)
  4. Huuda
  5. Kerää yksityiskohtia rikostapahtumasta
  6. Varoita muita ja estä heitä joutumasta vaaraan. (Rodgers 2003, 12-13.)
Oman ja läheisten elämän suojelemista ei voi täysin jättää viranomaisten suoritettavaksi. Oman itsensä puolutaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja tiedon keräämistä. (Rodgers 2003, 13.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari
Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN951-882-316-2.

Puolusta itseäsi: Adrenaliiniryöppy

Adrenaliiniryöppy on ilmaus, joka kuvaa itsepuolustustilanteessa elimistön äkillistä adrenaliinieritystä (vaarasta aiheutuvaa välitöntä stressireaktiota). Adrenaliiniryöppy auttaa puolustamaan itseään, lisää lihasten nopeutta, havaintokykyä ja turruttaa kivun lyhyeksi aikaa, mutta se heikentää liikkeiden motorista hallintaa.(Rodgers 2003, 11 ja 45.)
"Adrenaliiniryöppy on pelon hyödyllisin puoli (Rodgers 2003, 11)."
Adrenaliiniryöpyn vuoksi itsepuolustuksessa käytettävien liikkeiden tulee olla yksinkertaisia. Liikkeitä on harjoiteltava niin kauan, että ne ovat automatisoituneet. (Rodgers 2003, 45.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. AsiantuntijaMari Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence.Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN951-882-316-2.

Puolusta itseäsi: vaarojen ennakointi ja kohtaaminen

Henkilö ei voi ennakoimaan kaikkia vaaratilanteita, mutta silti hän voi käyttää aikaa sen ajattelemiseen, mitkä ovat oikeat toimintatavat vaaratilanteissa. Etukäteen suoritettu tilanteiden arviointi voi parantaa selviytymistä vaaroista ja vähentää niiden aiheuttamia kustannuksia. (Rodgers 2003, 10.)

Henkilön tulee vaaratilanteessa luottaa itseensä ja siihen, että hän tekee tilanteessa oikeita päätöksiä. Vaarojen ennakoinnissa ja kohtaamisessa voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:
  1. Intuition kuunteleminen (jos joku vaikuttaa viholliselta, hän on sitä)
  2. Itsesäilytysvaiston mukaan toimiminen (arvioi tilannne kaikilla aisteillasi, huolehti turvallisuudestasi, hae apua ja anna ensiapua)
  3. Pakene/taistele-reaktion hyväksikäyttö (adrelaniiniryöppy on pelon hyödyllisin puoli)
  4. Tilannetietoisuuden (valppaus rikoksia kohtaan) säilyttäminen ja lisääminen
  5. Vaara lisäävien rutiinien tunnistaminen ja poistaminen
Henkilö kohtaa vaaratilanteen vaistonvaraisen tilannearvionsa, järkiperäisen ajattelunsa ("terve järki"), aiempien kokemuksiensa ja kirjoista oppimansa tiedo pohjalta. Ihmisen tulee aina vaaratilanteissa luottaa vaistoonsa. (Rodgers 2003, 11.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija
Mari Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence. Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN
951-882-316-2.

Puolusta itseäsi: miten turvassa olet?

Oman turvallisuutensa suojeleminen jakaantuu jokapäiväisessä elämässä olevien riskien tunnistamiseen ja niiden vaikutusten pienentämiseen sekä harvinaisten riskien (mm. terroristi-isku) mahdollisuuksien tunnistamiseen ja niiden vaikutusten pienentämiseen. Yleisin kuolinsyy on epäterveelliset elämäntavat, sitten onnettomuudet, mutta ihmisten suuri pelko on rikostilanteet (väkivallan kohteeksi valikoituminen). Rodgers 2003, 8-9.)

Väkivallan kohteeksi valikoitumisessa ei voi koskaan täysin ennakoida tilannetta, paikkaa tai aikaa, jossa henkilö valitaan väkivallan kohteeksi. Henkilön pelko joutua rikoksen kohteeksi ei useinkaan ole suhteessa siihen vaaraan, jossa hän on. Siihen, valitaanko henkilö rikoksen kohteeksi vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:
  1. Asuinpaikka (väkivaltarikollisuus slummeista, sitten esikaupunkialueet. Maaseudulla väkivaltarikollisuus on vähäisintä).
  2. Ikä (nuoret rikosten kohteina)
  3. Sukupuoli (miehet väkivaltarikoksen kohteina, naiset seksuaalirikosten)
  4. Tulotaso (suurin riski opiskelija- tai yksihuoltajatalouksilla). (Rodgers 2003, 9.)
Yleisimmät kuolinsyyt ovat sydänsairaudet, syöpä ja hengityselinten sairaudet, ja niiden jälkeen onnettomuudet. Sairauksia voidaan osittain välttää terveillä elämäntavoilla ja onnettomuuksia järkiperäisellä toiminalla ja opettelemalla turvallisia käyttäytymismalleja. (Rodgers 2003, 9.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rodgers, Janet. (2003). Puolusta itseäsi. Suomennos Leena Nivala. Asiantuntija Mari Päivärinta. Alkuperäisteos Self-Defence. Italia: Kustannus-Mäkelä. ISBN 951-882-316-2.

Elokuva-arvio: Parrasvalo (Chaplin: Limelight)

Parrasvalot (Chaplin: Limelight) on kaunis tarina ihmisyydestä, ja siitä, kuinka viisas ja ikäänyt klovni siirtää elämäntietonsa nuorelle ja kauniille balettitanssijalle. "Haluan nähdä tanssia" on kuolevan klovnin viimeinen lause.

C'EST LA VIE (TERRY'S THEME; THEME FROM LIMELIGHT)
I'll be loving you eternally
With a love that's true, eternally
From the start, within my heart
It seems I've always known
The sun would shine
When you were mine
And mine alone

I'll be loving you eternally
There'll be no one new, my dear, for me
Though the sky should fall
Remember I shall always be
Forever true and loving you
Eternally

Though the sky should fall
Remember I shall always be
Forever true and loving you
Eternally
Elokuvasssa toistuvana musiikkina on teos tämä teos: Terry's Theme: "Unta täynnä on yö jokainen". Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja: Päivä jokainen; Tuuli, tuli, yö; Parrasvalot, oi

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

PÄIVÄ JOKAINEN
Unta, lunta yön.
Tie tulen, tähtivyön.
Päivä jokainen.
TUULI, TULI, YÖ
Revontuli vyö,
uni, tekemätön työ.
Tuuli, tuli, yö.
PARRASVALOT, OI
Hiljaisuus soi,
sut taisteluun loi.
Parrasvalot, oi.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ystävän terveisin
Paidaton juoksija oulu
(kun ympärilläsi on pimeä, tiedätkö sun nimeä?)

Haikuja: Vanhus, nainen; Tähdet kirkkaat; Toivoton sota

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

VANHUS, NAINEN
Elolta opi.
Tai viisaus, ei.
Vanhus, nainen.
TÄHDET KIRKKAAT
Parrasvalot ja
elon petos kaikki.
Tähdet kirkkaat.
TOIVOTON SOTA
Askel eteen,
se ota, jatka tietä.
Toivoton sota.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ystävän terveisin
Paidaton juoksija oulu
("mistä tunnet sä ystävän?", muusta kuin hiljaisesta katseestaan?)

Haikuja: Tehtävä iisi; Pelko yön suojaa; Luvuton onni

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

TEHTÄVÄ IISI
Unohda Liisi.
Tee siitä biisi.
Tehtävä iisi.
PELKO YÖN SUOJAA
Katsot sun Luojaa.
Ihmiset pettävät, ai!
Pelko yön suojaa.
LUVUTON ONNI
Tuskaa tonni.
Oon sika ja sonni.
Luvuton onni.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ystävän terveisin
Paidaton juoksija oulu
(ystävä on ihminen, joka tietää, ettet ole paha, vaikka muut väittävät niin.

Haikuja: Kaupungin jänis; Cityorava; Oulun eläin

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

KAUPUNGIN JÄNIS
Kaupungin sorsa.
Eläin ja ihminen.
Kaupungin jänis.
CITYORAVA
Pähkinöitä ei.
Harakat ja varikset.
Cityorava.
OULUN ELÄIN
Suojaton kaiken.
Turkki harmaa, kylmä.
Oulun eläin.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ystävän terveisin
Paidaton juoksija oulu
(pelko ei ole häpeä, vaan se, että rajoitat ainoan elämäsi onnen pelkosi vuoksi).

Harjoitus la 12.11.2011: Jäniksiä kaupungilla

7 km, 1 h, teho 1/5, jäätävyys 0/5 ja henkinen jäätävyys 2/5. Harmaa ja tihkusateinen päivä, juoksualustassa paikoin jään aiheuttamaa liukkautta. Torikauppias helisytti kulkusia ohituksen aikana (That's very funny).

Harjoituksen jälkeen ostettu elokuvat Full Metal Jacket ja Parrasvalot. Antoisa elokuvailta tämän nöyrän juoksijan elämässä.
Päivän 1. sitaatti: "Juokset uudella tyylillä [takaperin] (pyöräileva rouva takaperin juoksuun Oulun pääkirjaston ja Pikisaaren välisellä sillalla)". Vastattu: "Eihän sitä koskaan tiedä, milloin takaperin juoksu on MM-laji."

Päivän 2. sitaatti: "Vain pakki puuttuu (herra Korkeasaaren sillalla takaperin juoksuun)." Vastattu: "Ei puutu suomalaiselta mieheltä."

Päivän 3. sitaatti: "Onko kylmä?" (pyöräilevä rouva Pikisaaren puisto-osuudella); pjo: "Vain öisin, alatko lämmittään?"; "Juoksetko sinä öisin?"; Vastattu: "En, mutta minulla on vuoteessani kylmä. Tuletko lämmittämään?; "En."; Vastattu: "Ehkä elämäsi on kauniinpaan niin, ehkä ei."
Torilla pojat rakentavat lumimäkeä illan hyppelyihin. Joku pyöräilypelle toivottaa tsemppiä Oulun pääkirjaston ja Oulun kaupunginteatterin edessä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Haikuja: Tule syliin; Lähde kyliin; Jää syliin

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

TULE SYLIIN
Matka pitkä on
kevääseen, tiedät.
Tule syliin.
LÄHDE KYLIIN
Polku pitkä on
eiliseen, unesi tie.
Lähde kyliin.
JÄÄ SYLIIN
Rakkaudeton
toivoo kaikkea:
jää syliin.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.
Ystävän terveisin
Paidaton juoksija oulu.

Haikuja: Totuus kova; Sorsat tietävät; Rakastan sua

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi (kuin Liisi).

TOTUUS KOVA
Katseei lämpö,
arkinen rohkeutesi.
Totuus kova.
SORSAT TIETÄVÄT
Rakkaudessa, oi.
Kaikki totta, on, on.
Sorsat tietävät.
RAKASTAN SUA
Tuskasi lumi
sata kevättä estää.
Rakastan sua.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Ystävän terveisin
Paidaton juoksija oulu.

Haikuja: Lumessa tuhkaa; Yöt unohtavat; Poliisi lyö

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

LUMESSA TUHKAA
Palaamatta.
Olet pois hetken, ja:
Lumessa tuhkaa.
YÖT UNOHTAVAT
Tuhat kyyneltä.
Elämän turhuus on.
Yöt unohtavat.
POLIISI LYÖ
Vallan nimessä
voimankäyttö okei.
Poliisi lyö.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

ystävän terveisin
Paidaton juioksija oulu

Chanson : Laulusi kutsuu

LAULUSI KUTSUU
( tosirakkaudelle )
1.
Votka on hyvä ja laulut sun satujen.
Itsesi olet hyväksyvä, voimattomuutesi näiden katujen.
Avoin on joen suu, tiedät, tuleen vuoksesi meen.
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?

2.
Vain rakkaus syvä on armo elon latujen.
Hiljaisuus viipyvä kertoo sulle sen.
Totuus häilyvä, viisauden tunnet jääneen.
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?

Cr:
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?
Avoin on joen suu, tiedät, tuleen vuoksesi meen.
Totuus häilyvä, viisauden tunnet jääneen
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?

3.
Votka on hyvä ja laulut sun satujen.
Itsesi olet hyväksyvä, voimattomuutesi näiden katujen.
Totuus häilyvä, viisauden tunnet jääneen
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?

Cr:
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?
Avoin on joen suu, tiedät, tuleen vuoksesi meen.
Totuus häilyvä, viisauden tunnet jääneen
Laulusi kutsuu, kuljetko sen ääneen?

[ outro & fadeout ]
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus pe 11.11.2011: Itkeskelyä täysin yksin

Itkeskelyä täysin yksin. Pullo Wodka Magic Ice (0,35 l ja 38 tilavuusprosenttia etyylialkoholia Oulun Raksilan Alkosta), ja tämä ystävätön elon sietämätön kurjuus. Oulussa valhe on Oulun poliisin totuus, sitä ei voi kukaan estää (ei edes Iin-kunnan Pietilän kaksonen, joka pyöräilee ohitse kuin ei tuntisi, vaikka meilä on ollut ryhmätyö OAMK:n tradenomiopinnoisssa Teuvo Pakkalan kadulla.
"Ei itku auta maailmanmarkkinoilla (mukaillen suomalainen sanomous)".
Huomenna aamu on uus. Tänä iltana sydämessä on bluus (sinisyyss). Tästäkin huolimatta, jätkettaan harjoituksia.

torstai 10. marraskuuta 2011

Haikuja: Elä tai oo; Marraskuun yö; Lumessa laulu

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

ELÄ TAI OO
Elo taikoo.
Antaa siivet, jos aikoo.
Elä tai oo.
MARRASKUUN YÖ
Monet sanasi
antoivat kaiken, yhä:
marraskuun yö.
LUMESSA LAULU
Tähdissä uni,
askeleissa toivo.
Lumessa laulu.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja: Sinun laulusi; Mikä ei riitä?; Tuuli itkee

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

SINUN LAULUSI
Luminen katse,
rakastava luonne.
Sinun laulusi.
MIKÄ EI RIITÄ?
Sade riittää.
Lumi ja talvi myös.
Mikä ei riitä?
TUULI ITKEE
Tie vie harhaan.
Tie tuo takaisin, kiitos.
Tuuli itkee.
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Haikuja: Marraskuu on; Sorsat vihaiset; Sade rauhaton

Haiun kirjoittaminen, kakunpala. Tavuja riveillä 5, 7, 5. Siis tehtävä iisi.

MARRASKUU ON
Laulu sanaton.
Monta matkaa, kaikki.
Marraskuu on.
SORSAT VIHAISET
Koske kättäni.
Jätä mennyt uneen.
Sorsat vihaiset.
SADE RAUHATON
Et tiedä unta.
Et tunne sen teitä, et.
Sade rauhaton.
Järki jättää, velat ei. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Oulun pollisin virkasääntö jalankulkija vs. pyöräilijä

Oulun pollisin virkasääntö jalankulkija vs. pyöräilijä on kuvitteellinen polliisiviranomaisen noudattama tutkintaohjeisto tilanteissa, joissa on kyseessä pyöräilijän törmäys jalankulkijaan tieliikenteessä (tavanomaisesti kevyen liikenteen väylällä). Paidaton juoksija oulu ei voi mitään sille, että tällä huuhaalla on useista yhtymäkohtia Oulun poliisin todelliseen tutkintakäytäntöön.

Oulun polliisin virkasääntö pyöräilijä vs. jalankulkija törmäystilanteissa:
  1. Jalankulkija on Demoni, pyöräilijä Enkeli.
  2. Tieliikennelaki koskee jalankulkijaa, ei pyöräilijää.
  3. Rikoslain 20. luku koskee jalankulkijaa, ei pyöräilijää.
  4. Esitutkinnan tarkoitus on jymäyttää jalankulkijaa antamaan lausunto, joka tekee hänestä syyllisen.
  5. Jalankulkijalle ei tiedoteta asiasta mitään, paitsi sanomalehti Kalevan tai Internetin keskustelusivustojen kautta.
  6. Tutkinnan alla olevista asioista voi antaa tietoja lehdistölle, kuitenkin niin, että annetut tiedot tukevat jalankulkijan syyllisyyttä.

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus ke 9.11.2011 (rikoksia Oulun poliisilaitoksen kantaa vastaan)

12 km, teho 1/5, jäätävyys 3/5 (kylmin harjoitus tälle talvelle) ja henkinen jäätävyys 5/5. Uimatossujuoksua, josta takaperin juoksua noin 1,5 km. Mukana paidattoman kestävyysjuoksun maailmantason valmentajaguru Kesto Jänis (työskennellyt aikaisemmin Duracell-yhtiön pr-konsulttina). Harjoituksen jälkeen varustehuolto ja lämmin kylpy.
Päivän juoksusitaatti: "Vieläkö sinä jaksat (aikalailla turhautuneena paidattomaan juoksuun)? (Juoksuvarusteissa tossua toisen eteen pakottava kaunis rouva Jumaltenrannan lahden kevyen liikenteenteen väylällä)".
Merikosken voimalaitoksen alakanavan sillan jälkeisessä risteyksessä ilmeisesti mentaalisesti jälkeenjäänyt pyöräilijä herra kiilaa takavasemmalta, kaikkien tieliikennelain periaatteiden vastaisesti (ennakoitavuus, vasemmalta ei tule ketään, ajoneuvolla ei ole jalankulkijan yliajo-oikeutta). Ilmeisesti, Oulun Poliisilaitoksen omaksuman kannan mukaan, jalankulkija syyllistyi pahoinpitelyyn, kun ei kaatunut kuolleena maahan polkupyöräilijän niin vaatiessa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Runo: Oulun pyöräilijä on Enkeli

OULUN PYÖRÄILIJÄ ON ENKELI
Oulun pyöräilijä on Enkeli,
sitä voi ei selättää.
On mikä vaan keli,
hän siunauksen jättää.

Kiitää lailla tuulen
ilman pyöräilykypärää.
On täydellisin, niin luulen,
on mikä vain sää. ((c) 2011 Paidaton juoksija oulu)
Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Harjoittelun arviointikriteeri

Harjoittelun arviointikriteeri on tekijä, jolla arvioidaan harjoittelun aikaan saamia hyötyjä verrattuna siitä aiheutuviin kustannuksiin, ja ne ovat harjoitusvaste (vaikuttavuus), toteutettavuus, hyöty-kustannussuhde (taloudellisuus), riskien välttäminen (turvallisuus) ja osanotto. Harjoittelun arviointikriteerillä voidaan arvioida harjoittelun tuloksellisuutta yksilön tai suuremman joukon (mm. väestön) suhteen. (Vuori 2010, 27-29.)
"Karaten päämäärä ei ole voitto tai tappio, vaan oppilaiden mielen kehittäminen (Gichin Funakoshi teoksesta Crudelli 2010, 203)."
Harjoitusvastetta arvioitaessa otetaan huomioon, että se kohdistuu tiettyyn kehon osaan (esim. luusto), vasteen voimakkuuteen, pysyvyyteen ja saavuttamisen todennäköisyyteen sekä siihen, mitkä ovat vaihtoehtoiset keinot saavuttaa harjoitusvaste. Harjoitusvastetta voidaan tarkastella terveys-sairausjatkumon eri vaiheissa pyrittäessä terveyden säilyttämiseen. (Vuori 2010, 27-28.)

Harjoittelun toteutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon harjoittelun määrä (viikkoharjoittelu, yksittäisen harjoituksen kesto), kuormittavuus, oikeiden asioiden harjoittelu (laatu), harjoitusolosuhteet ja -välineet sekä harjoittelijan sitouttaminen pitkäkestoiseen harjoitteluun. Toteutettavuuden osa-alueet vaikuttavat harjoitusvasteeseen. (Vuori 2010, 28.)

Hyöty-kustannussuhde (taloudellisuus) on suhde, jossa arvioidaan harjoitusvasteen hyötyä suhteessa toteutettavuuden kustannuksiin (mm. raha, ajankäyttö, ylirasitustilat ja -sairaudet, äkilliset sairaudet). Tätä suhdetta voidaan arvioida yksilön tai suuremman joukon suhteen. Riskien välttäminen on tärkeä hyöty-kustannussuhteeseen vaikuttava tekijä. (Vuori 2010, 28-29.)

Osanotto on harjoittelun arviointikriteeri, joka sisältyy muihin harjoittelun arviointikriteereihin ja vaikuttaa niiden tuloksellisuuteen. Harjoitteluvastetta ei synny ilman osanottoa harjoitteluun. (Vuori 2010, 27-29.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Crudelli, Chris. (2010). Maailman taistelutaidot ja kamppailulajit. Alkuperäisteos The Way of the Warrior, suomentanut Juha Kaski. Hong Kong: Readme.fi. ISBN 978-952-220-325-0.
Vuori, Ilkka. (2010). Liikunta, kunto ja terveys. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Harjoittelun mukauttaminen lämpöön

Harjoittelun mukauttaminen lämpöön on joukko harjoittelussa tehtäviä toimenpiteitä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään lämpimien tai kuumien olosuhteiden lämpöstressin aiheuttamat harjoitteluvammat ja -tapaturmat. Harjoittelun mukauttamisessa lämpöön on otettava huomioon mm. juoksijan (tai muun henkilön) henkilökohtaiset ominaisuudet lämpöstressin sietoon ja kehon mukautumiseen lämpöön ja elimistön ydinlämmön lämpötasapainon säilyttäminen fyysisen suorituksen aikana. (Ilmarinen 2010, 227-230.)
”Nestetasapaino on välttämätön säilyttää, jotta psyykkinen ja fyysinen toimintakyky ei alene elimistön kuivumisen vuoksi harjoiteltaessa kuuma ympäristössä (mukaillen Ilmarinen 2010, 229).”

”Jos nestettä nautitaan janon tunteen mukaan, urheilijalle muodostuu noin 30 prosentin vajaus kehon todelliseen nestetarpeeseen (mukaillen Ilmarinen 2010, 229).”
Harjoittelun mukauttamisella lämpöön voi onnistuessaan estää harjoittelutauon, ja elimistön suola- ja nestetasapaino tulee pitää hyvänä. Ympäristön lämpö voi aiheuttaa lieviä tai vakavia kehon ja mielen toimintahäiriöitä, mm.
  1. Hikirauhasten toimintavajavuuden kehittyminen
  2. Hyperventilaatio (paniikinomainen ylihengittäminen)
  3. Ihon sairaudet (hien ja hankauksen aiheuttama ihon punoitus, kutina ja kirvely)
  4. Lihaskouristukset (kivuliaat lämpökrampit vatsa-, jalka- ja käsivarren lihaksistossa)
  5. Lämpöstressitapaturma
  6. Lämpöturvotus (lämpö-odeema) käsissä ja jaloissa
  7. Lämpöväsymys (pitkäaikaisen lämpöstressin aiheuttama ylirasitustila)
  8. Äkillinen koko kehon lämpösairaus (auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpöuupuminen, lämpöhalvaus). (Ilmarinen 2010, 222-224 ja 227-228.)
Kehon nestetasapainon siirtymistä kuivumisen alueelle ei voida raskaassa ja kuumissa olosuhteissa välttää, koska hikoilu on suurempaa kuin nesteen imeytyminen. Nestettä on nautittava suorituksen aikana sen alusta alkaen, ja suorituksen jälkeen vähintään kahden tunnin ajan (kunnes virtsarakko aloittaa poistamaan nestettä elimistöstä). (llmarinen 2010, 229-230.)

Harjoittelu kuumissa olosuhteissa voidaan suorittaa tavanomaista ruokavaliota noudattaen. Harjoiteltaessa lämpimissä maissa useita päiviä voi olla tarpeen kiinnittää huomio kehon suolatasapainon säilyttämiseen. Suolan lisääminen kuivuneeseen elimistöön voi aiheuttaa sisäelinten ja lihasten kuivumisen, koska lisätty suola imee itseensä vettä. (Ilmarinen 2010, 230.)

Liikuttaessa auringonpaisteessa pää ja niska on suojattava vaatetuksella auringonpistoksen (pään ylikuumenemisen) ja silmät aurinkolaseilla silmäsairauksien (lumisokeus, kaihi) välttämiseksi. Muun vaatetuksen tulisi vähentää auringonpaisteen aiheuttamaa ultraviolettivalo- ja lämpökuormitusta iholle, mahdollistaa hikoilu ja olla mukavia. Aerodynaamisten kokovartalohaalareiden käyttö voi altistaa liialliselle lämpöstressille. (Ilmarinen 2010, 230-231).

Väärin valittu vaatetus (estää elimistön lämmönluovutuksen) voi aiheuttaa henkilölle lämpöstressiä ympäristöolosuhteissa, joissa lämpöstressiä ei pitäisi esiintyä. Kestävyyslajeissa kehon lämmöntuotanto on voimasta, ja tavanomainen harjoittelu voi aiheuttaa kehon lämpöylikuormituksen. (Ilmarinen 2010, 230-231.)

Juoksijan (ja muun henkilön) tärkein suoja lämpösairauksia vastaan on tietoisuus kehon lämpötasapainon tilasta. Hänen on sovitettava harjoittelu ja palauttavat toimet (harjoitus-, neste-, ravintopalautus) niin, että keho ja mieli eivät ylikuormitu, ja että nousujohteinen harjoittelu on mahdollista.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Kehon mukautuminen lämpöön (kuuma-akklimatisaatio)

Kehon mukautuminen lämpöön (kuuma-akklimatisaatio) on joukko kehon toiminnassa tapahtuvia nopeasti palautuvia muutoksia, jotka parantavat kehon suorituskykyä aikaisempaan verrattuna korkeammassa oleskelulämpötilassa. Kehon mukautuminen lämpöön ei poista lämpösairauksien vaaraa (mm. lämpöhalvaus) kuumissa ja kosteissa olosuhteissa tapahtuvissa kestävyyssuorituksissa. (Ilmarinen 2010, 228.)

Lämpöstressistä (kesto vähintään 5-12 päivää ja 2-4 tuntia/päivä) seuraavat kehon muutokset normalisoivat verenpaineen, tehostavat lämmön siirtoa pois lihaksista, aivoista ja sisäelimistä sekä lisäävät kehon kykyä luovuttaa lämpöä hikoilun kautta ihon pinnalta. Keho mukautuu lämpöön seuraavilla muutoksilla:
  1. Hien erityksen määrä lisääntyy (toiminta herkistyy ja voimistuu)
  2. Hien suolapitoisuus alenee (hikoilu voi olla runsaampaa, suolatasapaino säilyy silti)
  3. Ihon pintaverisuonten laajeneminen voimistuu (ääreisverenkierto suurenee)
  4. Sydämen iskutilavuus suurenee minuuttitilavuuden pysyessä samana
  5. Verenkiertoelimistön toimintakyky (verimotorinen tonus) paranee
  6. Veritilavuus suurenee. (Ilmarinen 2010, 228-229.)
Kehon mukautuminen lämpöön parantaa henkilön kokemaa hyvänolon tunnetta fyysisen harjoittelun aikana, alentaa lämpöön liittyviä terveysriskejä (vaikka ei poista niitä) ja auttaa säilyttämään fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn. Hyvä fyysinen suorituskyky nopeuttaa kehon mukautumista lämpöön, ja siihen ei vaikuta ikä tai sukupuoli. Kuiva kuumuus ei välttämättä mukauta kosteaan kuumuuteen. (Ilmarinen 2010, 228-229.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Lämpöväsymys ja lämpöstressitapaturma

Lämpöväsymys on kehon pitkäaikaisesta (viikkoja tai kuukausia) lämpöaltistuksesta mahdollisesti aiheutuvat rasitusoireet, jotka aiheuttavat fyysisen ja henkisen suorituskyvyn alenemista ja lisää harjoitteluun ja kilpailuun liittyvää tapaturmariskiä. Lämpöstressitapaturma on ympäristön lämpöstressin vuoksi aiheutunut harjoitusvamma ja äkillinen lämpösairauteen liittyvä tajunnanalenema (mm. päätöksenteon, havaintokyvyn, tasapainon ja koordinaation häiriöt) voi johtaa tapaturmaan. (Ilmarinen 2010, 227-228.)

Voimakas fyysinen kuormitus altistaa lämpöväsymykselle, samoin kuin elämäntilanteeseen liittyvä henkinen stressi. Lämpöväsymyksen aiheuttamat poikkeamat kehon ja mielen toiminnassa ovat samat kuin fyysisen harjoittelun vuoksi aiheutuneessa kehon ylikuormituksessa, mm:
  1. Impotenssi
  2. Masennus ja levottomuus
  3. Painontunne ja puristus rintakehässä
  4. Päänsärky
  5. Ruokahaluttomuus
  6. Unettomuus
  7. Väsymys
  8. Ärtyvyys. (Ilmarinen 2010, 227.)
Lämpöväsymyksen oireet johtuvat harjoittelutasapainon häiriöstä (fyysinen palautuminen epäonnistunut, liian vähän palauttavaa harjoittelua). Oireet johtuvat hermoston ja hormonaalisen järjestelmän stressitilasta, ja niitä voivat olla mm:
  1. Alentunut koordinaatiokyky
  2. Alentunut stressinsietokyky
  3. Alentunut urheilusuorituskyky
  4. Hengityksen kiihtyminen harjoituksessa tavan omaista nopeampaa
  5. Hikoilu, kosteat kädet, vapina
  6. Kohonnut leposyke
  7. Laihtuminen, noussut perusaineenvaihdunnan taso
  8. Lievästi noussut kehon ydinlämpö
  9. Sykkeen palautuminen harjoituksesta tavan omaista hitaampaa. (Ilmarinen 2010, 227.)
Lämpöväsymyksen hoito perustuu yleensä stressin havainnointiin ja riittävän palauttavan harjoitusosion (päiviä tai viikkoja) lisääminen harjoitusohjelmaan. Lämpöväsymys ei vaadi lääkinnällisiä hoitotoimenpiteitä. Lämpöväsymys aiheuttaa koordinaation heikkenemistä, piittaamattomuutta, rauhattomuutta ja energiaa kuluttavaa ja epätarkoituksenmukaista käyttäytymistä, joka altistaa lämpöstressitapaturmalle. Lämpöstressitapaturma on hoidettava lääkinnällisillä toimenpiteillä. (Ilmarinen 2010, 227-228.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Väkivaltatyöläinen oon Oulun (Nelson: City Of New Orleans)

Maailmassa on liian vähän hyvää Country-musiikkia. Mikko Alatalon, J. Karjalaisen ja Pate Mustajärjen ulinat eivät ole countryä. Tässä ajakuvaa Oulun yöstä, joka on, kuten kaikki tietävät pitkä, musta ja kostea.

VÄKIVALTATYÖLÄINEN OON OULUN
Vilkut päälle,
kaahaa audi Pohjantiellä tutkaa,
lääkäri päissään kuin käki, siis lentää siitä putkaan.
Vilkut päälle,
Matti puukottaa Merjaa,
neljä sinistä kaappii kaatuu syliin, Matti heitä herjaa.

Kadulla on outoo porukkaa,
hippiä, ja nahkatukkaa,
ne aikaa tappaa, tai sitä hukkaa.
On luuserii, ja rukkaa,
venäläistä silkkisukkaa,
ei rauhaa saa, hommaa päälle pukkaa.

Cr:
Väkivaltatyöläinen oon Oulun,
priimus oon elämän poliisikoulun.
Menee perjantaiyö juoppoja piesten,
on lauluissa tää työtä tosimiesten.

Haalarit päälle,
virka-ase messiin,
uskon ope haulikolla jahtaa perhettään.
Meni heikolle jäälle,
sortui virkastressiin,
se tahtoo kaikki lahtaa, vaan me se siitä estetään.

Kadulla on kummaa porukkaa,
tummaa, ja vaaleaa,
Donitsit on kuivii, kahvi haaleaa.
Kukaan ei leiki meidän kaa, ei sanoo vain "saatanaa",
ei rauhaa saa, hommaa päälle pukkaa.

Cr:
Väkivaltatyöläinen oon Oulun,
priimus oon elämän poliisikoulun.
Menee perjantaiyö juoppoja piesten,
on lauluissa tää työtä tosimiesten.

Tauko päälle, kebabia tukkaan,
Troijaan asti sitä mennään hakemaan.
Joka säälle luotiliivi nukkaan,
siten mennään töihin Suomi-maan.

Kaduilla on kurjaa porukkaa,
ei rahaa viinaan mistään saa,
ja jollain täytyy mieli rauhoittaa.

Ei voi koskaan unohtaa,
kaupunki tää on paska, niin kuin myös maa.
ei rauhaa saa, hommaa päälle pukkaa.

Cr:
Väkivaltatyöläinen oon Oulun,
priimus oon elämän poliisikoulun.
Menee perjantaiyö juoppoja piesten,
on lauluissa tää työtä tosimiesten.

Menee perjantaiyö juoppoja piesten,
on lauluissa tää työtä tosimiesten.
WILLIE NELSON: CITY OF NEW ORLEANS
Riding on the City of New Orleans,
Illinois Central Monday morning rail
Fifteen cars and fifteen restless riders,
Three conductors
and twenty-five sacks of mail.
All along the southbound odyssey
The train pulls out at Kankakee
Rolls along past houses, farms and fields.
Passin' trains that have no names,
Freight yards full of old black men
And the graveyards of
the rusted automobiles.

Cr:
Good morning America how are you?
Say, don't you know me
I'm your native son,
I'm the train they call
The City of New Orleans,
I'll be gone five hundred miles
when the day is done.

Dealin' card games
with the old men in the club car.
Penny a point ain't no one keepin' score.
Pass the paper bag that holds the bottle
Feel the wheels rumblin' 'neath the floor.
And the sons of pullman porters
And the sons of engineers
Ride their father's magic carpets
made of steel.
Mothers with their babes asleep,
Are rockin' to the gentle beat
And the rhythm of the rails is all they feel.

[ Cr. ]

Nighttime on The City of New Orleans,
Changing cars in Memphis, Tennessee.
Half way home, we'll be there by morning
Through the Mississippi darkness
Rolling down to the sea.
But all the towns and people seem
To fade into a bad dream
And the steel rails
still ain't heard the news.
The conductor sings his songs again,
The passengers will please refrain
This train's got
the disappearing railroad blues.

[ Cr. ]
Ja hei, pitäkää varanne siellä ulkona. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Kehon lämpösopeutumiskyky

Kehon lämpösopeutumiskyky on elimistön kyky mukautua ympäristön kohonneeseen lämpötilaan niin, ettei äkillisiä lämpöoireita esiinny. Kehon lämpösopeutumiskykyyn vaikuttavat mm. perimä (mahdollisesti), sukupuoli, ikä, ruumiinrakenne, aineenvaihdunta, terveydentila, lääkitys, sairaudet tai alkoholin käyttö sekä tilannetekijät(mm. valverytmin vaihe, unen puute, alhainen verensokeri, nestevajaus, muu stressi). Kehon lämpösopeutumiskyvyn erot ovat suuria. (Ilmarinen 2001, 220-222.)

Useat lääkkeet vaikuttavat lämpösopeutumiskykyyn muuttamalla aineenvaihduntaa tai vaikuttamalla suoraan lämpötilaa säätelevään hermostoon. Osa lääkkeistä vaikuttaa suoraan elimistön lämpötilaan, osa alentaa lämpösopeutumiskykyä lämpökuormituksen aikana. Eräitä kehon lämpösopeutumiskykyyn vaikuttavia aineita ovat:
  1. Alkoholi (lamauttaa keskushermoston, aiheuttaa autonomisen hermoston ja verenkiertoelimistön häiriöitä; voi aiheuttaa elimistön kuivumisen, lisätä tapaturma-alttiutta ja vaikeuttaa oman tilan havaitsemista)
  2. Antikolinenergiset lääkkeet (mm. atropiini; vähentää hikoilua voimakkaasti)
  3. Beetasalpaajat (lisäävät rasituksen tuntua ja hien eritystä)
  4. Diureetit (voivat aiheuttaa neste- ja suolatasapainon häiriöitä (yleensä kuivuminen), voivat estää pintaverisuonten laajenemisen (alentaa lämmönluovutusta)
  5. Psyykenlääkkeet (lamauttavat keskushermoston, myös suoria vaikutuksia lämpötilan säätelyyn; mm. depressiolääkkeet (amitriptyyli, imipramiini johdoksineen), neuroleptit (tioksanteeni johdoksineen, esim. butyrofenoni ja klooripromatsiini), unilääkkeet (erityisesti barbituraatit)
  6. Tavanomaiset kuume- ja särkylääkkeet, jotkin allergialääkkeet, anaboliset steroidit, stimulantit (amfetamiini, efedriini, kofeiini) (mm. psyykkiset vaikutukset, suoria vaikutuksia lämpötilan säätelyyn ja muuttavat lämpötermostaatin toimintaa, kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja kohottavat elimistön lämpötilaa, voivat vaikeuttaa lämpösairauden havaitsemista ja vaikeuttavat kehonlämmön alentamista lämpösairauden hoidon aikana.) (Ilmarinen 2011, 221-222.)
Useat sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet altistavat äkillisille lämpösairauksille jo varsin vähäisen ulkoisen lämpökuormituksen sisältävillä fyysisissä rasitustilanteissa. Eräitä tälläisiä sairauksia ovat:
  1. Alhainen fyysinen suorituskyky (huono kunto)
  2. Alipainoisuus (yleensä)
  3. Diabetes (altistaa sokeritasapainon häiriön kuumissa oloissa) ja sen liitännäissairaudet
  4. Huomattava ylipaino (painoindeksi, BMI 31-40) (heiketää toimintakykyä ja lämmön poistumista kehosta rasvan hyvän eristävyyden vuoksi)
  5. Kuukautiskierron vaihe (nuoret naiset)
  6. Laaja-alaiset ihotaudit (heikentävät hikirauhasten toimintaa) ja synnynnäiset hikoiluhäiriöt
  7. Mahalaukun ja suoliston sairaudet (voivat heikentää nesteen imeytymistä)
  8. Mielenterveyden häiriöt (mm. ympäristön lämpöstressi voi altistaa paniikkihäriölle tai pahentaa luonne- tai käytöshäiriön oireita)
  9. Päihteiden käyttö tai lääkeaineiden väärinkäyttö
  10. Sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti sekä niiden hoitoon käytettävät lääkkeet (useita lämpösopeutumiskykyä ja fyysisen kuormituksen kestoa heikentäviä ominaisuuksia)
  11. Synnynnäiset häiriöt kehon lämpösopeutumiskyvyssä
  12. Useat aineenvaihduntaa kiihdyttävät sairaudet (mm. diagnosoimaton kilpirauhasen liikatoiminta).(Ilmarinen 2011, 220-221.)
Kehon lämpösopeutumiskykyä voidaan jonkin verran parantaa harjoittelemalla kuumassa (akklimatisaatio). Sairastettu lämpösairaus alentaa kehon lämpösopeutumiskykyä joko tilapäisesti (lievä lämpösairaus) tai pysyvästi (vakava lämpösairaus). Psyykkinen sopeutuminen lämpöstressiin harjoittelun yhteydessä vaihtelee ja kokemus harjoittelusta voi auttaa sopeutumaan ennaltaehkäisemään elimistön lämpösairauksia. (Ilmarinen 2011, 220.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

WBGT-indeksi (Wet Bulb Globe Index)

WBGT-indeksi (Wet Bulb Globe Index) on kokemusperäinen (empiirinen) ympäristön lämpökuormaa indeksi ilmoitettuna Celsius-asteina, ja sen arvoon vaikuttavat ilman lämpötila, kosteu ja nopeus sekä säteilylämpötila (ympäristöstä kehoon säteilynä siirtyvän tehon tuottama lämpötila kehon pinnalla). (Ilmarinen 2011, 225-226.)
Kaavoissa:
Tw = ilman märkälämpötila,
Tg = säteilylämpömittarilla mitattu lämpätila (standardoitu musta pallo) ja
Ta = ilman kuivalämpötila.

WBGT (ulkona auringonpaisteessa): 0,7 Tw + 0,2 Tg + 0,1 Ta

WBGT (ulkona suojassa auringonpaisteelta tai sisällä): 0,7 Tw + 0,3 Tg. (Ilmarinen 2011, 225-226.)
Kuin WBGT-indeksi on liian korkea, kestävyyslajia tulisi harjoitella aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä. Japanin amatööriurheiluliitto (JAMA) on ehdottanut urheilutapahtumille ja koululiikunnalle WBGT-arvon raja-arvoksi(estää urheilutapahtuman tai liikunnan) 31 Celsius-astetta tai yli. (Ilmarinen 2011, 225-226.)

Kehon lämpötasapaino pystytään ylläpitämään olosuhteissa, jossa kehossa muodostuva lämpö voidaan poistaa elimistöstä. Kestävyysjuoksuissa ei tulisi järjestää kilpailuja (16 km tai yli) tai kovia harjoituksia, kun WBGT-indeksi on yli 28 Celsius-astetta. (Ilmarinen 2011, 215-218.)

Kehon lämmönsäätelyjärjestelmän ylikuormittuminen voi aiheuttaa elimistön toiminnalle vakavia vaurioita. Juoksijan ja muun henkilön on tunnettava kaikki omaan kehoonsa liittyvät lämpösairauksien riskit mahdollisesti vakavien (kuolemaan johtavien) äkillisten lämpösairauksien välttämiseksi (Ilmarinen 2011, 215, 222 ja 224.)"

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Jääkärimarssi modattuna Iso-Hali Suomeen

Suomi on Iso-Hali yhteiskunta. Tässä tilanteessa kovinkin ikäviä asioita sisältävä Jääkärimarssi onkin syytä modata Iso-Hali Suomen arvoja vastaavaksi. Kas tässä (alkuperäinen teksti vertailun vuoksi modatun tekstin jälkeen).

ISO-HALI -MARSSI
Hyvä tahtomme on, halaus voittamaton,
meill' ilkeyttä ei, paa viereeni maata.
Koko onnemme Iso-Halissa on,
ei rintamme koveta saata.
Herkkyyshuutomme hurmaten maalle soi,
tietää jokainenh halailevansa.
:,: Ei ennen uhmaikämme uupua voi,
kuin Iso-Hali on Suomen kansa. :,:

Kun painuvat päät tään kansan, maan
me Iso-Halit uskomme yhä.
On rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
myös aatos, pehmoinen, pyhä:
Me nousemme hellyydestä Ailaston,
soma on sodan kohtalot koittaa,
:,: satutunti nyt Suomessa alkava on,
se jatkuu, se jatkuu, se voittaa. :,:

Helsinki, Oulu, Kemi, Ahvenanmaa,
suuri, mahtava on Iso-Halin valta,
sen aatetta ei asevoima saa
pois Muumi-Landian taivaan alta,
sen Muumimamma-lippua Iso-Halien
käsivarret halaavat kantaa
:,: yli karkkikenttien makeiden
päin Iso-Hali Suomen rantaa. :,:
Iso-Hali käsite on joissain yhteyksissä liitetty Suomen presidentti Tarja Haloseen, olisiko ollut niin, että hän käytti sitä jollain tavoin tuulettaessaan vaalivoittoa.Ja sitten Jääkärimarssi, kaikki tekijänoikeudet alkuperäisillä tekijänoikeuksien haltijoilla, lainattu tähän sitaattioikeuden perusteella.

JÄÄKÄRIMARSSI
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
:,: Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa. :,:

Kun painui päät muun kansan, maan
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
yks aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa,
:,: satu uusi nyt Suomessa syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa. :,:

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks, suuri on Suomen valta,
sen aatetta ei väkivoimat saa
pois pohjolan taivahan alta,
sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa
:,: yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa. :,:
Hyvä teksti, riimittely kohdallaan. Tähän ei eläin pysty. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Äkillinen koko kehon lämpösairaus

Äkillinen koko kehon lämpösairaus on hermoston ja sisäelinten liiallisesta lämpötilan noususta aiheutuva elimistön (lievä tai vakavaoireinen) laaja toimintahäiriö, jotka ovat (lievimmästä vakavimpaan) auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpöuupumus ja lämpöhalvaus. Hoitamattomina oireet pahenevat ja voivat johtaa henkilön kuolemaan, ja ensiapu on aloitettava välittömästi tapahtumapaikalla. (Ilmarinen 2011, 223-225.)

Auringonpistos on sairaus, jossa keskushermosto on paikallisesti ylikuumennut. Elimistön lämpötila on normaali tai lievästi kohonnut. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireina ovat ärtyneisyys, päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu (ensioireet) sekä tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä auringolta suojatussa paikassa huolehtien elimistön nestepalautuksesta. Voimakasoireinen henkilö on toimitettava lääkärin hoitoon. (Ilmarinen 2011, 224.)

Lämpöpyörtyminen on sairaus, jossa aivojen verensaanti on hetkellisesti alentunut. Elimsitön lämpötila on normaali tai lievästi kohonnut, iho viileä ja kostea, hikoilu normaalia. Verenpaine on alentunut. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireina voivat olla yleinen heikkous, haukottelu, kalpeus, päänsärky, huimaus ja ruokahaluttomuus (ensioireet) sekä muutamia minutteja kestävä tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä auringolta suojatussa paikassa makuulla tai istuen niin, että pää painetaan polvia kohti. Pyörtyneen henkilön ensiapu on suoritettava valvotusti. Elimistön nestepalautus on aloitettava, kun henkilön tajunta on palannut normaaliksi ja henkilölle on suoritettava lääkärintarkastus. (Ilmarinen 2011, 224.)

Lämpöuupuminen on sairaus, jossa elimistö on kuivunut ja kehossa on liian vähän suoloja. Elimistön lämpötila on lievästi kohonnut, iho on viileä ja sen kimmoisuus on vähentynyt. Hikoilu on yleensä vähentynyt. Sydämen syke on nopea ja verenpaine alentunut. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireina voivat olla yleinen heikkous, jano, ruokahaluttomuus, päänsärky, huimaus, sydämen tykytys ja lievät lihaskouristukset (ensioireet) sekä suorituskyvyn aleneminen, ärtyvyys, aggressiivisuus, vaikeat lihaskouristukset, pahoinvointi, oksentelu ja tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä auringolta suojatussa paikassa huolehtien elimistön nestepalautuksesta ja mahdollinen hikoilua estävän vaatetuksen poistaminen. Sairastunutta voidaan viilentää ulkoisilla keinoilla, kuten vesisuihkuilla (kunnes peräsuolilämpö on alle 38 Celsiusastetta). Sairastunut on toimitettava HETI sairaalahoitoon tai lääkärintarkastukseen. (Ilmarinen 2011, 224.)

Lämpöhalvaus on sairaus, jossa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä on ylikuormituksen seurauksena lakannut toimimasta. Elimistön lämpötila on kohonnut voimakkaasti (yleensä yli 40,5 Celsius-asteen yli), hikoilu on pysähtynyt ja iho on kuuma ja kuiva, mutta joskus hikoilu voi olla voimakasta (kuuma ja kostea ympäristö), sydämen syke on nopea (joskus heikko ja hidas), verenpaine on alentunut ja silmien mustuaiset ovat laajentuneet. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireita voivat olla mm. ärtyvyys, yleinen heikkous, suorituskyvyn heikkeneminen, päänsärky, huimaus, sydämen tykytys, epäsäännöllinen hengitys, lievät lihaskouristukset (ensioireet) sekä sydämen toimintahäiriöt, sekavuus, oksentelu, tasapainohäiriöt, pidätyskyvyttömyys ja tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä suihkussa ja mahdollinen hikoilua estävän vaatetuksen poistaminen. Tajutonta potilasta valellaan vedellä tai käytään esim. tuulettimia ihon ilmavirtauksen tehostamiseen. Sairastunut on toimitettava HETI sairaalahoitoon ja kehon viilentämisistä ON jatkettava siirron ajan. (Ilmarinen 2011, 224.)

Äkillisiä koko kehon lämpösairauksia lievempiä kehon toimintahäiriöitä kuumissa harjoitus tai kilpailuolosuhteissa voivat olla mm. ihon sairaudet (hien ja hankauksen aiheuttama ihonb punoitus, kutina ja kirvely), hikirauhasten toimintavajavuuden kehittyminen, lämpöturvotus (lämpö-odeema) käsissä ja jaloissa, hyperventilaatio (paniikinomainen ylihengittäminen) ja lihaskouristukset (lämpökrampit). Kivuliaat lämpökrampit voivat esiintyä vatsa-, jalka- ja käsivarren lihaksistossa, ja niihen ennalla ehkäisy perustuu elimistön suola- ja nestatasapainon pitämiseen hyvänä. (Ilmarinen 2011, 222-223.)

Kehon voimakkaasti muuttuneeseen lämpökuormitukseen voi liittyä fyysisten oireiden lisäksi psyykkisiä oireita (Ilmarinen 2011, 220). Kehon lämmönsäätelyjärjestelmän ylikuormittuminen voi aiheuttaa elimistön toiminnalle vakavia vaurioita. Juoksijan ja muun henkilön on tunnettava kaikki omaan kehoonsa liittyvät lämpösairauksien riskit mahdollisesti vakavien (kuolemaan johtavien) äkillisten lämpösairauksien välttämiseksi (Ilmarinen 2011, 215, 222 ja 224.)"

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus su 6.11.2011

21,1 km, teho 1/5, jäätävyys 3/5 (+ 6 Celsiusta, tuuli 6 m/s, heikkoa tihkua (iho kostea) ja pilvistä koko harjoituksen ajan. Ruotsalaisuuden päivä, sopii tunnelmiin.
Päivän juoksusitaatit: "Ei ole nyt kylmä, mutta öisin on. Tuletko lämmittämään? (pjo rouvalle Merikosken voimalaitoksen kohdalla Valtatiellä, kun rouva kysyi 'onko kylmä'. Rouva ei ryhtynyt. Mikä näitä ihmisiä vaivaa?)" ja "Komia sää!"

Päivän teemabiisit: "I Can't Get Satisfaction (Rollins Stones)" ja "20 Centtiä (Popeda)."
Harjoitus uimatossujuoksuna, tossujen matkamittarissa noin 200 km. Kumia kumissa, ei vakavia sellaisia. Kotikadulla kysytty: "Miten sinä jaksat juosta?" -kysymykseen: "Harjoittelemalla oikeita asioita ja ajattelemalla kuin urheilija". Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Juoksijan kehon lämpötasapaino

Juoksijan kehon lämpötasapaino on elimistön fysiloginen tila, jossa sisäelimien (vitaalit elimet) lämpätila pysyy suhteellisen vakaana (noin 37 Celsius-astetta). Elimistön pintakudokset (mm. iho, ihonalaiset kudokset) ja raajojen ääreisosat voivat viilentyä tai lämmetä jonkin verran (mm. ihon keskimääräinen lämpötila voi laskea alle 20 asteen, yksittäisten ihoalueiden lämpötilaero voi olla muutamia kymmeniä asteita). (Ilmarinen 2011, 215.)
"Kun ilman lämpötila on noin 35 Celsius-astetta, elimistön ainoa keino poistaa kehon ylimääräistä lämpöä on hikoilu (veden höyrystyminen iholla). Ihoa pitkin noroina virtaava hiki ei jäähdytä, ja on lämpötasapainon ylläpitisen kannalta hyödytöntä. (Ilmarinen 2011, 217.)"

"Nestetasapainon ylläpito on tärkeää juoksuharjoitteluturvallisuudelle, ja juoksijan on tunnettava kaikki omaan kehoonsa liittyvät lämpösairauksien riskit mahdollisesti vakavien (kuolemaan johtavien) äkillisten lämpösairauksien välttämiseksi (Ilmarinen 2011, 215, 222 ja 224.)"
Sisäelinten sallituissa rajoissa säilyvä lämpötasapaino ja tasalämpöisyys on edellytys pitkäkestoiselle liikuntasuoritukselle (laajemmin ottaen elimistön normaalille toiminnalle). Lämpötasapaino perustuu elimistön lämmöntuotannon (aineenvaihdunta (fyysisen kuormituksen taso); ympäristöstä siirtyvä lämpö (lämpöolosuhteet); fyysisen kuormituksen laatu) ja se lämmönluovutuksen (hengityksen ja ihon kautta) väliseen suhteeseen. (Ilmarinen 2011, 215-216.)

Normaalioloissa kehon lämpötasapainoa säätely otetaan käyttöön 20-60 minuutin kuluessa fyysisen työn aloittamisesta. Sisäelinten lämpötila nousee nopeiten fyysisetn työn aloittamisen jälkeen, koska elimistö ei ole sopeutunut kehon aineenvaihduntatason muutokseen. Juoksijan ominaisuudet (mm. fyysinen suorituskyky (maksimaalinen hapenottokyky), ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne (mm. lihasmassa, vartalon pinta-ala, ihonalainen rasvakerros) vaikuttavat elimistön lämpötilan muutoksen nopeuteen ja tasoon fyysisen työn alussa. Lämpötila on suorassa suhteessa aineenvaihdunnan tehoon, ja lihaskestävyyttä edellyttävissä lajeissa lämpötila on keskimäärin 38-39 Celsius-astetta. (Ilmarinen 2011, 217-218.)

Kestävyyslajissa elimistön aineenvaihdunnan taso voi kohota korkeimmillaan 20-25-kertaiseksi lepotasoon verrattuna, ja tästä tehosta vähintään 75 prosenttia vapautuu lämpöenergiana. Elimistön lämpötasapainon säilyttämiseksi vakaana, on ylimääräinen teho pystyttävä siirtämään pois kehosta. (Ilmarinen 2011, 216.) Elimistön lämpötasapainon säilyttäminen voi edellyttää suorituksen keskeyttämistä (energian tuotantoa ei jatketa, kun elimistö on ylilämmennyt).

Kehon lämpötasapainon säilyttäminen perustuu kehon autonomisen hermoston toimintaan, ja sitä säätelee väliaivojen hypotalamuksessa sijaitseva aivoalue, joka saa palautetta kehon lämpötilasta mm. veren lämpötilan ja sisäelinten, lihasten ja ihon lämpötilaaistimista. Kehon lämpötilaan saatavat hermotoiminnot toteutetaan samanaikaisesti verisuonten (verenkierron muuttaminen), hikirauhasten ja lihasten (mm. tahdottomat vilunväristykset, ihon nouseminen "kananlihalle") toimintaa säätelemällä. (Ilmarinen 2011, 217.)

Kehon lämpötasapaino pystytään ylläpitämään olosuhteissa, jossa kehossa muodostuva lämpö voidaan poistaa elimistöstä. Kestävyysjuoksuissa ei tulisi järjestää kilpailuja (16 km tai yli) tai kovia harjoituksia, kun WBGT-indeksi on yli 28 Celsius-astetta. (Ilmarinen 2011, 215-218.)

(WBGT-indeksi (Wet Bulb Globe Index) on kokemusperäinen (empiirinen) ympäristön lämpökuormaa indeksi ilmoitettuna Celsius-asteina). Kuin WBGT-indeksi on liian korkea, kestävyyslajia tulisi harjoitella aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä.(Ilmarinen 2011, 225-226.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Pyhäinpäivä La 5.11.2011: Kauhea Harjoitus

Teho 1/5, aika n. 2 tuntia ja jäätävyys 1/5 (+6 astetta, heikko tihkusade). Pyhäinpäivän juhlistamiseksi Kauhea Harjoitus (haamunaamio kasvoilla). Oululaiset hyvin pyhäpäivähenkisiä, suurin osa esitti aivokuollutta, kirkkomaassa vuosikymmeniä lahonnutta zombieta (kuten tavallisesti).
"Päivän juoksusitaatit: "Muista ottaa sitten huomenna pois tuo pelottava naamio (pjo henkilöille, joilla ei ole naamiota)".

"Boo! Hyvää vainajainpäivää (oululaisille) / Happy Halloween! (pjo japanilaiselle herralle Korkeasaaren sillalla)."

"Kauhea harjoitus! (pjo kahdelle likalle ennen Tuiran avantouintiuimarantaa)."
Oulun toripolliisin patsaalla valokuvattiin. Juteltu nuorten miesten kanssa Parkourista, ja ihmetelty, miksei Oulussa ole Parkour-puistoa, niin kuin Rovaniemellä on. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (Parkourilla tai ilman).

perjantai 4. marraskuuta 2011

Raksilan S-Market ja tää.laiffi.fi

Raksilan S-Marketissa torstaina illalla koin hetken tää.laiffi.fi kuun noin 60-kiloinen noin 25-vuotias nainen koetti näpistää kaksi perunalastupussia. Nainen kävi myymälässä ja meni kassalle esittäen viatonta.
"tää.laiffi.fi on tarua ihmeellisempää (pjo)."
Mutta se oli virhe. Kiinteistön vartijat (toinen se Prisman huonosti käyttäytyvä harmaatukka, puhetta aikaisemmin, ja toinen 95-kiloinen sikanista), tulivat kassalle ja pyysivät naista mukaansa. Nainen vilkaisi nopeasti molempia ja säntäsi juoksuun kohti sisäänpääsyä, muutta ulosmeno-ovi ei aunnutkaan (ehkä vartijat voivat kaukolukita ovet tarpeen vaatiessa).

Kaappivartija tarttui naista takaapäin takinhartioihin ja vetäsi naisen maahan, laittoi käsiraudat ja suoritti ruumiinetsinnän (pari pussia perunalastuja ja jota muuta). Ja sitten kiinniotettu kävelytettiin käsiraudoissa muiden asiakkaisen nähden S-Marketin säilytystilaan odottamaan Oulun Poliisin saapumista paikalle. Aina tää.laiffi.fi fiktion voittaa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Psyykkiset suojelumenetelmä (defenssit) ja niiden tasot

Psyykkiset suojelumenetelmät (defenssit) ja niiden tasot ovat mielen itsesuojelun keinoja ja niiden jakoa eri tasoille. Suojelumenetelmät sopeuttavat yksilön vasteen ympäristön aiheuttaman ristiriidan niin, että ihmisen sisäinen maailma pysyy ehjänä. (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63.)

Psyykkiset suojelumenetelmät jakautuvat terveistä (taso 1) mielellisen suojelun epäonnistumiseen (taso 6). Psyykkiset suojelumenetelmät ovat:
  1. Terve -mielen suojelemisen taso,
  2. Esteitä luova (kompromissit) -mielen suojelemisen taso,
  3. Lieviä minäkuvan valheita luova -mielen suojelemisen taso,
  4. Minäkuvan säilyttäminen kieltämisellä -mielen suojelemisen taso,
  5. Voimakkaita minäkuvan valheita luova -mielen säilyttämisen taso, ja
  6. Todellisuuden kohtaamisen murtumisen -mielen säilyttämisen taso. (Jouko Lönnqvist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-66.)
1. Terve -mielen suojelemisen tasolla ihminen sopeutuu parhaalla mahdollisella tavalla psyykkiseen paineeseen ja saavuttaa suurimman mahdollisimman onnellisuuden (mielihyvä). Tämän tason minän suojelumenetelmiä ovat antisipaatio (ennakointi), affilatio (liittyminen toisiin), sijaiskärsimys (alruismi), ironia tai huvittavuus (huumorintaju), itsevarmuus, itsehavavainnointi, korviketoiminnat (sublimaatio) ja suppressio (vaikeiden tunteiden ajattelun tarkoituksellinen estäminen). (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-65.)

2.Esteitä luova (kompromissit) -mielen suojelemisen taso on mielen säätelyn taso, jossa haittaavat ajatusten (muistot, tunteet, toiveet, pelot) pääsy tietoisuuteen pyritään estämään seuraavilla mielen suojelumenetelmillä: alkuperäiselle tunteelle vastakkainen toiminta (reaktionmuodostus), dissosiaatio (mielen sisältöjen hajauttaminen), intellektuktualisaatio (järkeistäminen), isolaatio (tunteen eristäminen), repressio ja tyhjäksi tekeminen (korjataan symbolisella tavalla aikaisemmat väärät teot). (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-65.)

3.Lieviä minäkuvan valheita luova -mielen suojelemisen taso on mielen säätelyn taso, johon kuuluu vähäiset omaan mieleen,ruumiseen tai sosiaaliseen ympäristöön liittyvät mielikuvavääristymät. Minän suojelumenetelmät ovat mitätöiminen (devaluaatio), hyvyysharha (idealisaatio) ja kaikkivoipaisuusharha (omnipotenssi). (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-66.)

4.Minäkuvan säilyttäminen kieltämisellä -mielen suojelemisen taso on mielen sääntelyn taso, johon kuuluvat mielen suojelumentetelmät, joilla pidetään kielteiseksi koetutu ajatukset, impulssit, paineet, tunteet ja velvollisuudet pois mielestä kieltämällä. Suojelumenetelmää käyttäen ne voidaan nähdä joko ulkoisten syiden aiheuttamiksi tai niistä riippumattomiksi. (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-66.)

5.Voimakkaita minäkuvan valheita luova -mielen säilyttämisen taso on mielen sääntelyn taso, johon kuuluvat huomattava itseä tai muita koskeva ajatusten vääristyminen tai todellisuutta vastaamattomien ominaisuuksien sijoittaminen havaintihin. Psyykkisiä suojelumenetelmiä ovat tällä tasolla autistinen kuvittelu, omien ominaisuuksien näkeminen toisen ominaisuuksina (projektiivinen identifikaatio) ja mustavalkoinen ajattelu (halkominen). (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-66.)

6. Todellisuuden kohtaamisen murtumisen -mielen säilyttämisen taso on mielen sääntelyn taso, johoh kuuluu mielen suojelun hyvien suolelumenetelmien epäonnistuminen, jolloin henkilön ymmärrys todellisuuden sisällöstä on selkeästi rikkoutunut. Psykkisiä suojelumenetelmiä ovat tällä tasolla harhainen projektio, psykoottinen kieltäminen ja psykoottiset vääristymät. (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63-66.)

Psyykkisiä suojelumenetelmiä käytetään erilaisina yhdistelminä erilaisissa tilanteissa. Ylemmän tason mielen suojelumenelelmien monipuolisen käytön sopeutumiskeinona katsotaan kertovan hyvästä mielenterveydestä. Alhaisten tasojen runsaan ja jäykän käytön katsotaan kertovan mielen tasapainon säätelyn taantumista tai kehittymättömyyttä, viimeistä mielen suojalinjaa ennen mielen tasapainon vakavaa rikkoutumista (mielisairautta) . Yksittäinen tasoltaan alhainen mielen suojelumenetelmän käyttö ei välttämättä silti viittaa vakaavaan mielenterveyshaittaan. (Jouko Lönnquivist teoksesta Lönnqvist, Henrikson, Marttunen & Partonen 2011, 63.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lönnqvist, Jouko, Henrikson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim). (2011). Psykiatria. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-400-8.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Ihmisen tiedonkäsittelytaito

Ihmisen tiedonkäsittelytaito on henkilön aivotoiminnan kyky muodostaa todellisuutta vastaava kuva todellisuudesta. Ihmsien tiedonkäsittelytaidon osat ovat havaitseminen, päättely ja muistaminen. (Salonen ja Färkkilä 2008, 15-16.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salonen, Satu & Färkkilä, Markus. (2008). Pääteos. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-291-2.

Elämän loppusuora

Elämän loppusuora on kolmas- tai neljäsosa ihmisen elämänkaaresta, johon liittyy tavanomaisesti muistin heikkeneminen. (Salonen & Färkkilä 2008, 7-9).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salonen, Satu & Färkkilä, Markus. (2008). Pääteos. Keuruu: Duodecim. ISBN 978-951-656-291-2.

Koirasosiaalisuus

Koirasosiaalisuus on koiran susilaumanevoluutioon perustuva voimakas käyttäymismalli, jonka perusteella koira ensisijainen käyttäytymismalli koira- ja ihmiskontakteissa (ihminen on koiran mukaan susi) on konfliktin (riidan) välttäminen.(lähdetietot lisätään myöhemmin).

KIRJALLISET LÄHTEET:
(lisätään myöhemmmin).

Harjoitus la 29.10.2011

Kävelyä 12 km. Vierailu veljen luona, voileipiä ja kahvia. Kaunis Suomen syksysää, Merikosken voimalaitoksen yläaltaalla tuuli ajaa aaltoja ylävirralle päin.
Päivän elämäsitaatti: "Jos rakkaus on turhaa, etsi toinen rakkaus (pjo 30.10.2011)."
Espanjan vesikoira (kihara turkki, ikä 2 vuotta) kevyen liikenteenväylällä Oulun kaupungilla on pelokas, mutta on tästäkin huolimatta koirasosiaalinen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (koska se on ainoa, joka meillä on).

Ystävävällisin terveisin
Paidaton juoksija oulu
(That's me, always,
and allday and all-night, do you know?)

lauantai 29. lokakuuta 2011

Puolikkaan (21.1 km) tossujuoksu 4. kerran

Teho 1/5, matka 21.1 km (tervamaratonin vanha reitti), jäätävyys 0/5. "Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa". Tätäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Ainutlaatuinen asiakashyöty

Ainutlaatuinen asiakashyöty on tuotteen tai palvelun piirre, jolla se eroaa muista vastaavista siten, että asiakas on valmis maksamaan siitä muita tosiasiallisesti samantasoisia hyödykkeitä korkeamman hinnan. Ainutlaatuisen asiakashyödyn sisältävää tuotetta sanotaan uniikiksi. Myyjän tehtävä on saada asiakas ymmärtämään se, miten yrityksen tuote eroaa asiakashyödyltään muista vastaavista tuotteista. Mikäli tuotteiden välillä ei ole erilaistavia hyötyjä, yleensä halvin tuote voittaa. (Herranen 2011, 66–68.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Asenne (myyntimies)

Asenne (myyntimies) on myyntimiehen ammattitaidon tärkein perustekijä (muut ovat oppiminen, myyntitaito ja tuotetieto). Hyvä asenne korjaa yleensä muissa ammattitaidon osissa olevat puutteet. Asenne tarkoittaa sitä, että myyjä tekee ongelmatilanteissa ”lisätyötä” asiakkaan tarpeen täyttämiseksi ja myynnin tiellä olevien esteiden poistamiseksi. (Herranen 2011, 44–45.)
”Poista asiakkaan huolenaiheet (Herranen 2011, 40)”.
”Hyvä palvelu jää asiakkaan mieleen, ja siksi hän haluaa ostaa sinulta. Huono palvelu jää myös asiakkaan mieleen, ja siksi hän ostaa kilpailijaltasi, vaikka siitä olisi enemmän vaivaa tai enemmän kustannuksia. (mukaillen Herranen 2011, 154.)”
Myyjän hyvä asenne ilmenee hyvänä palveluna, joka osoittaa sen, että myyjä arvostaa asiakasta ihmisenä, ja pyrkii löytämään ratkaisun asiakkaan ongelmiin. Hyvä palvelu ilmenee myyjän kärsivällisyytenä ja ystävällisyytenä sekä ajan varaamisena asiakkaalle. (Herranen 2011, 153–155.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Asiakkaan tuottama hyöty yritykselle

Asiakkaan tuottama hyöty yritykselle on se lisäarvo, jonka myyjä saa itselleen asiakas-myyjä -suhteesta. Asiakkaan tuottamaa hyötyä tulee arvioida säännöllisin välein, ja jos asiakkaan ei todeta olevan yrityksen kannalta hyödyllinen, voidaan esim. pyrkiä kehittään uusia tuotteita, joilla asiakas ja yritys saavat itselleen lisäarvoa. (Herranen 2011, 73–77.)
”Vanhalle asiakkaalle ei kannata olla ikuisesti kiitollisuudenvelassa (Herranen 2011, 75)”
Asiakkaan tuottama hyöty arvioidaan karkealla tasolla, ja ohjataan yrityksen toiminta kannattavimpiin asiakkaisiin. Asiakkaasta saatavaa hyötyä yritykselle voidaan lisätä nostamalla mm. nostamalla tuotteen hintaa ja lisäämällä palvelujen myyntiä. (Herranen 2011, 77.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Edullisin listahinta

Edullisin listahinta on tuotteen tai palvelun alin hinta, jossa myyjä poistaa olennaisia osia tuotteen tai palvelun hyödystä saadakseen asiakkaan kiinnostumaan tarjouksesta. Edullisimman listalinnan eräs muoto on ”Tuotteet alkaen” –hinnoittelu, jossa kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut näistä tuotteista. (Herranen 2011, 93–95.)

Myyntityössä tulisi tarjota asiakkaalle kolme vaihtoehtoa (”kolmen vaihtoehdon tekniikka”): ”Edullisin tuote”, ”Keskihintainen tuote” ja ”Ylellinen tuote”, joita voidaan sitten vähäisessä määrissä (5 prosenttia) muuttaa asiakastarpeiden mukaan. (Herranen 2011, 93–95.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Hintaneuvottelutaito (tinkiminen)

Hintaneuvottelutaito (tinkiminen) on neuvottelutaidon osa, jossa kaupan kohteen ainoa muuttuva ominaisuus on hinta. Hintaneuvottelutilanteissa myyjän on tunnistettava tinkiminen, ja myyjä voi alentaessaan hintaa samanaikaisesti alentaa tuotteen ominaisuuksia. Myyjän tehtävä on pitää tuotteen kate riittävän korkeana. (Herranen 2011, 78–81.)
”Tinkiminen on tärkeää, sillä muuten väärät henkilöt kulkevat sinun rahasi taskuissaan. Ostajan on tingittävä aina. (Herranen 2011, 78 ja 80.)”
”Jokainen alennettu euro syö yrityksen katetta (mukaillen Herranen 2011, 81)”.
Tinkimisen peruste voi ollaan mm. rahojen niukkuus (budjettirajoite), myyjän neuvottelutaidon testaaminen tai tinkiminen tavan vuoksi. Hintaneuvottelutaidon tarkoituksena on myydä (eli perustella) hinta. (Herranen 2011, 79.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Hyvä palvelu

Hyvä palvelu on myyntitapahtumaan liittyvä asiakkaan saama tunne siitä, että häntä arvostetaan ihmisenä. Hyvä palvelu ei useinkaan maksa sen enempää kuin huono palvelu. Hyvä palvelu ilmenee myyjän kärsivällisyytenä ja ystävällisyytenä sekä ajan varaamisena asiakkaalle. (Herranen 2011, 153–155.)
”Asiakkaalle ei saa luoda mielikuvaa, että hän joutuu pyytämään pääsyä asiakkaaksi, asiakkaan tulee tuntea olevansa tervetullut (Herranen 2011, 17)”.
”Hyvä palvelu jää asiakkaan mieleen, ja siksi hän haluaa ostaa sinulta. Huono palvelu jää myös asiakkaan mieleen, ja siksi hän ostaa kilpailijaltasi, vaikka siitä olisi enemmän vaivaa tai enemmän kustannuksia. (mukaillen Herranen 2011, 154.)”
Myyjän tulee kuunnella asiakasta, vastata kärsivällisesti ja nöyrästi kysymyksiin, ohjata asiakasta oikeaan suuntaan ja selvittää asiakkaan ongelmat. Huono palvelu ilmenee mm. epämiellyttävyytenä, ylimielisyytenä ja epäkohteliaisuutena. (Herranen 2011, 154.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum

Kannattava kauppa

Kannattava kauppa on yrityksen/yksilön tekemä myyntitoimenpide, joka tukee yrityksen/yksilön asettamia pitkän aikavälin tavoitteita. Yrityksessä kannattamattoman kaupan syynä voi olla mm. kaupan alhainen kate, asiakkaalle huonosti sopiva tuote ja siitä seuraava asiakastyytyväisyyden ja -uskollisuuden aleneminen, ja siitä edelleen seuraava myyvän yrityksen maineen aleneminen, joka johtaa myynnin vaikeutumiseen tulevaisuudessa. (Herranen 2011, 118–121.)
”Kauppa se on, joka kannattaa (suomalainen sanomus)”.
”Kaikkia tarjottuja kauppoja ei kannata tehdä (Herranen 2011, 118)”.
”Minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää (suomalainen sanomus)”.
Tarjottu kauppa voi olla yrityksen kannalta kannattamaton, jolloin sitä ei kannata tehdä. Yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta tärkeitä asioita ovat mm. maine ja myyjien verkottuminen kannattavien asiakkaiden kanssa. Myyjiltä ja myynnin johtajilta edellytetään taitoa keskittyä kannattavaan liiketoimintaan. (Herranen 2011, 118–121.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Kansainvälinen RTC (Round The Corner) –takuu

Kansainvälinen RTC (Round The Corner) –takuu on leikkimielinen ilmaus takuulle, jota ei ole. Fraasi suomennetaan vapaasti :”takuu on voimassa niin kauan kuin (ajoneuvon) perävalo näkyy”, ostetulla tavaralla ei ole takuuta. (Herranen 2011, 145.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Kaupan päättäminen (”klousaus”)

Kaupan päättäminen (”klousaus”) on tilanne, jossa myyjä tekee päätöksen ostajan tekemän ostopäätöksen hyväksymisestä. Kaupan sulkimista pidetään tärkeänä taitona myyjälle. (Herranen 2011, 135.)
”ABC = Always Be Closing, tee aina sopimus”
”Hyvä myyjä osaa tarvittaessa myydä, tarvittaessa mahdollistaa ostamisen (Herranen 2011, 124.)”
“Myynnin tärkein ja ainoa tehtävä on päättää kauppa, klousata (mukaillen Herranen 2011, 136)”.
”Klousaus on se syy, jonka vuoksi myyjä tee työtään (mukaillen Herranen 2011, 136)”.
Kauppa tulee tehdä heti, kun asiakas on valmis siihen, muuten kauppa voi jäädä tekemättä. Asiakkaan halukkuutta kaupan sulkemiseen tulee tarkkailla koko myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa, ja asiakkaalle tulisi ehdottaa hienovaraisesti kaupan sulkemista sen jälkeen, kun asiakkaalla on riittävät tiedot kaupan päättämiseen. (Herranen 2011, 134–136.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Kilpailutilanteen vaatimukset kestävyyslajissa

Kilpailutilanteen vaatimukset kestävyyslajissa ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tasaisuus. Kestävyyslajeja ovat mm. maratonjuoksu ja myyntityö, ja molemmissa on tärkeää tasaisen vauhdin (tuottavuuden) ylläpitäminen. (Herranen 2011, 102–104.)
”Huipputekijän suoritus (työnteko) näyttää helpolta ja kevyeltä harjoittelun vuoksi ( mukaillen Herranen 2011, 104)”.
”Älä anna kilpailijoillesi kilpailuetua vapaaehtoisesti (mukaillen Herranen 2011, 20)”.
Pitkäkestoisen hyvän suoritustason idea on tasoittaa kilpailuvauhti (taloudellinen tulos) tasaisen hyväksi, jolloin hetkelliset vauhdin alenemat eivät saa aikaan kokonaistuloksen (pitkän aikavälin taloudelliset tulokset) jäämistä liian alhaalle. Kilpailutilanteessa johdossa pysyminen edellyttää oikeaa asennetta, toimivia tekniikoita, ahkeraa, kovaa ja tasaista tekemistä ja vahvaa itseluottamusta. (Herranen 2011, 103–104.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Lepo

Menestyjä lepää aina kun siihen on tilaisuus esim. vuoden vaihteen jälkeisellä viikolla, jolloin ihmiset ovat enemmän tai vähemmän lomatunnelmissa. (Herranen 2011, 11).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Massasta erottuminen

Massasta erottuminen on markkinointitekniikka, jossa peliä pelataan henkilökohtaisella (ja sen organisaation, johon kuuluu) riskillä. Massasta erottuminen vaatii vahvaa itseluottamusta (”munaa”) ja kritiikinsietokykyä (”paksua nahkaa” ja sitä, että asioita ei oteta henkilökohtaisesti), ja se perustuu muistijäljen jättämiseen. Perinteisesti (konsevatiivisesti) toimien ei yleensä saavuteta merkittäviä tuloksia. (Herranen 2011, 131–133.)
”Opettele provosoimaan (Herranen 2011, 131).”
Massasta erottumisen eräs toimintamuoto markkinointiviestinnässä on provosointi (mm. synnyttää kielteisiä tunteita, ärsyttää, haastaa). Provoisointi voi aiheuttaa voimakkaita tunteenpurkauksia markkinaviestin vastaanottajassa, ja palaute voi olla kovasanaista ja asiatonta. (Herranen 2011, 131.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Myyjä-ostaja-rajapinta

Myyjä-ostaja-rajapinta on kahden yrityksen välinen liittymä, jonka kautta niiden välinen viestintä kulkee, ja joka toteuttaa yritysten välisen vuorovaikutuksen. Myyjä-ostaja-rajapinnan tulisi muodostua niin, että sekä myyjän että ostajan puolella rajapintaan kuuluu useita henkilöitä, sillä yhden henkilön varaan rakennettu rajapinta yleensä katkaisee yhteistyön yritysten välillä kyseisen henkilön poistuessa (syystä tai toisesta) kyseisestä tehtävästä. (Herranen 2011, 112–114.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Myyjän neuvottelutaito

Myyjän neuvottelutaito on yksi myyjän ammattitaidon osa, joka on vuorovaikutuksessa muiden myyjän ammattitaidon tekijöiden kanssa (asenne, oppiminen , tuotetieto) (Herranen 2011, 71-72). Neuvottelu on konfliktitilanne, jossa neuvottelutaidon avulla myyjä poistaa asiakkaan ostamiseen liittyvät epävarmuustekijä (Herranen 2011, 45 ja 70).
”Kehitä neuvottelutaitojasi (Herranen 2011, 69)”.
Neuvottelujen tulos voi olla se, että molemmat voittavat, toinen voittaa tai että molemmat häviävät. Neuvottelutilanteen tavoitteena on se, että molemmat osapuolet kokevat neuvottelujen jälkeen voittaneensa enemmän siihen verrattuna kuin jos sopimus olisi jätetty tekemättä. Neuvottelutilanteessa tulee tunnistaa se, kumpi haluaa sopimusta enemmän, koska se, joka haluaa saada neuvottelun päätökseen on valmis hyväksymään myönnytyksiin. (Herranen 2011, 69.)

Myyjän tulee tunnistaa luontainen neuvottelutyylinsä (sovitteleva, hallitseva, myöntyvä), ja koska se ei käyttökelpoinen kaikissa neuvottelutilanteissa, ja oppia hallitsemaan kaikki neuvottelutyylit. Sovittelevan tulee kehittää paineensietoaan, hallitsevan opetella asioiden perustelemista ja myöntyvän tulee oppia suostuttelemaan niin, että vastaneuvottelijalla ei ryhdy aggressiiviseen vastarintaan. (Herranen 2011, 71–72).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.

Myynnin heikkousalue

Myynnin heikkousalue on myyntiprosessin osa-alue, jonka johdosta yrityksen myyntikilpailukyky on alhainen vertaillessa sitä muihin yrityksiin. Yrityksen myyntiprosessin kehittäminen on jatkuva johtamisprosessi. (Herranen 2011, 125–129).
”Ei auta itku kansainvälisillä markkinoilla (mukaillen suomalainen sanomus).”
”Oikealla asenteella varustettu myyjä myy mitä tahansa (mukaillen Herranen 2011, 127)”.
Myynnin tehtävä on sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja kilpailla muita yrityksiä vastaan niillä tuotteilla joita yritys toimittaa tällä hetkellä. Myynnin heikkousalue voi olla yksi tai useampi seuraavista (aakkosjärjestyksessä):
  1. Asenne (myyjä)
  2. Asiakaskontaktien (liidit, soitot, käynnit) alhainen määrä
  3. Markkinasegmenttien määrittelemättömyys tai väärä määrittely
  4. Myynnin johtamisen kilpailukyvyttömyys
  5. Myyntisopimusten sulkemisten (”klousaukset”) alhainen määrä
  6. Myyntitaitojen osaamattomuus (myyjä)
  7. Myyntitavoitteiden väärä määrittely (liian matalat tai liian korkeat)
  8. Palkkiojärjestelmän väärä määrittely
  9. Tuotetietojen osaamattomuus (myyjä)
  10. Tuotteen kilpailukyvyttömyys markkinoilla. (Herranen 2011, 125–129).
Jokaisessa myyntiorganisaatiossa esiintyy myynnin heikkousalue, joka heikentää myyntiprosessin laatua ja myynnistä saatavaa katetta. Huipputuloksia myynnissä, kuten myös urheilussa, voidaan saavuttaa erilaisilla tyyleillä. Myynnin johtamisessa tyyli tulee valita niin, että myynnin tuotto on riittävän hyvä. (Herranen 2011, 126).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Herranen, Kimmo. (2011). Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi. Julkaisupaikka tuntematon: Talentum.