Kehon lämpösopeutumiskyky

Kehon lämpösopeutumiskyky on elimistön kyky mukautua ympäristön kohonneeseen lämpötilaan niin, ettei äkillisiä lämpöoireita esiinny. Kehon lämpösopeutumiskykyyn vaikuttavat mm. perimä (mahdollisesti), sukupuoli, ikä, ruumiinrakenne, aineenvaihdunta, terveydentila, lääkitys, sairaudet tai alkoholin käyttö sekä tilannetekijät(mm. valverytmin vaihe, unen puute, alhainen verensokeri, nestevajaus, muu stressi). Kehon lämpösopeutumiskyvyn erot ovat suuria. (Ilmarinen 2001, 220-222.)

Useat lääkkeet vaikuttavat lämpösopeutumiskykyyn muuttamalla aineenvaihduntaa tai vaikuttamalla suoraan lämpötilaa säätelevään hermostoon. Osa lääkkeistä vaikuttaa suoraan elimistön lämpötilaan, osa alentaa lämpösopeutumiskykyä lämpökuormituksen aikana. Eräitä kehon lämpösopeutumiskykyyn vaikuttavia aineita ovat:

1. Alkoholi (lamauttaa keskushermoston, aiheuttaa autonomisen hermoston ja verenkiertoelimistön häiriöitä; voi aiheuttaa elimistön kuivumisen, lisätä tapaturma-alttiutta ja vaikeuttaa oman tilan havaitsemista)
2. Antikolinenergiset lääkkeet (mm. atropiini; vähentää hikoilua voimakkaasti)
3. Beetasalpaajat (lisäävät rasituksen tuntua ja hien eritystä)
4. Diureetit (voivat aiheuttaa neste- ja suolatasapainon häiriöitä (yleensä kuivuminen), voivat estää pintaverisuonten laajenemisen (alentaa lämmönluovutusta)
5. Psyykenlääkkeet (lamauttavat keskushermoston, myös suoria vaikutuksia lämpötilan säätelyyn; mm. depressiolääkkeet (amitriptyyli, imipramiini johdoksineen), neuroleptit (tioksanteeni johdoksineen, esim. butyrofenoni ja klooripromatsiini), unilääkkeet (erityisesti barbituraatit)
6. Tavanomaiset kuume- ja särkylääkkeet, jotkin allergialääkkeet, anaboliset steroidit, stimulantit (amfetamiini, efedriini, kofeiini) (mm. psyykkiset vaikutukset, suoria vaikutuksia lämpötilan säätelyyn ja muuttavat lämpötermostaatin toimintaa, kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja kohottavat elimistön lämpötilaa, voivat vaikeuttaa lämpösairauden havaitsemista ja vaikeuttavat kehonlämmön alentamista lämpösairauden hoidon aikana.) (Ilmarinen 2011, 221-222.)

Useat sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet altistavat äkillisille lämpösairauksille jo varsin vähäisen ulkoisen lämpökuormituksen sisältävillä fyysisissä rasitustilanteissa. Eräitä tälläisiä sairauksia ovat:

1. Alhainen fyysinen suorituskyky (huono kunto)
2. Alipainoisuus (yleensä)
3. Diabetes (altistaa sokeritasapainon häiriön kuumissa oloissa) ja sen liitännäissairaudet
4. Huomattava ylipaino (painoindeksi, BMI 31-40) (heiketää toimintakykyä ja lämmön poistumista kehosta rasvan hyvän eristävyyden vuoksi)
5. Kuukautiskierron vaihe (nuoret naiset)
6. Laaja-alaiset ihotaudit (heikentävät hikirauhasten toimintaa) ja synnynnäiset hikoiluhäiriöt
7. Mahalaukun ja suoliston sairaudet (voivat heikentää nesteen imeytymistä)
8. Mielenterveyden häiriöt (mm. ympäristön lämpöstressi voi altistaa paniikkihäriölle tai pahentaa luonne- tai käytöshäiriön oireita)
9. Päihteiden käyttö tai lääkeaineiden väärinkäyttö
10. Sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti sekä niiden hoitoon käytettävät lääkkeet (useita lämpösopeutumiskykyä ja fyysisen kuormituksen kestoa heikentäviä ominaisuuksia)
11. Synnynnäiset häiriöt kehon lämpösopeutumiskyvyssä
12. Useat aineenvaihduntaa kiihdyttävät sairaudet (mm. diagnosoimaton kilpirauhasen liikatoiminta).(Ilmarinen 2011, 220-221.)

Kehon lämpösopeutumiskykyä voidaan jonkin verran parantaa harjoittelemalla kuumassa (akklimatisaatio). Sairastettu lämpösairaus alentaa kehon lämpösopeutumiskykyä joko tilapäisesti (lievä lämpösairaus) tai pysyvästi (vakava lämpösairaus). Psyykkinen sopeutuminen lämpöstressiin harjoittelun yhteydessä vaihtelee ja kokemus harjoittelusta voi auttaa sopeutumaan ennaltaehkäisemään elimistön lämpösairauksia. (Ilmarinen 2011, 220.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.