Äkillinen koko kehon lämpösairaus

Äkillinen koko kehon lämpösairaus on hermoston ja sisäelinten liiallisesta lämpötilan noususta aiheutuva elimistön (lievä tai vakavaoireinen) laaja toimintahäiriö, jotka ovat (lievimmästä vakavimpaan) auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpöuupumus ja lämpöhalvaus. Hoitamattomina oireet pahenevat ja voivat johtaa henkilön kuolemaan, ja ensiapu on aloitettava välittömästi tapahtumapaikalla. (Ilmarinen 2011, 223-225.)

Auringonpistos on sairaus, jossa keskushermosto on paikallisesti ylikuumennut. Elimistön lämpötila on normaali tai lievästi kohonnut. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireina ovat ärtyneisyys, päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu (ensioireet) sekä tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä auringolta suojatussa paikassa huolehtien elimistön nestepalautuksesta. Voimakasoireinen henkilö on toimitettava lääkärin hoitoon. (Ilmarinen 2011, 224.)

Lämpöpyörtyminen on sairaus, jossa aivojen verensaanti on hetkellisesti alentunut. Elimsitön lämpötila on normaali tai lievästi kohonnut, iho viileä ja kostea, hikoilu normaalia. Verenpaine on alentunut. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireina voivat olla yleinen heikkous, haukottelu, kalpeus, päänsärky, huimaus ja ruokahaluttomuus (ensioireet) sekä muutamia minutteja kestävä tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä auringolta suojatussa paikassa makuulla tai istuen niin, että pää painetaan polvia kohti. Pyörtyneen henkilön ensiapu on suoritettava valvotusti. Elimistön nestepalautus on aloitettava, kun henkilön tajunta on palannut normaaliksi ja henkilölle on suoritettava lääkärintarkastus. (Ilmarinen 2011, 224.)

Lämpöuupuminen on sairaus, jossa elimistö on kuivunut ja kehossa on liian vähän suoloja. Elimistön lämpötila on lievästi kohonnut, iho on viileä ja sen kimmoisuus on vähentynyt. Hikoilu on yleensä vähentynyt. Sydämen syke on nopea ja verenpaine alentunut. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireina voivat olla yleinen heikkous, jano, ruokahaluttomuus, päänsärky, huimaus, sydämen tykytys ja lievät lihaskouristukset (ensioireet) sekä suorituskyvyn aleneminen, ärtyvyys, aggressiivisuus, vaikeat lihaskouristukset, pahoinvointi, oksentelu ja tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä auringolta suojatussa paikassa huolehtien elimistön nestepalautuksesta ja mahdollinen hikoilua estävän vaatetuksen poistaminen. Sairastunutta voidaan viilentää ulkoisilla keinoilla, kuten vesisuihkuilla (kunnes peräsuolilämpö on alle 38 Celsiusastetta). Sairastunut on toimitettava HETI sairaalahoitoon tai lääkärintarkastukseen. (Ilmarinen 2011, 224.)

Lämpöhalvaus on sairaus, jossa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä on ylikuormituksen seurauksena lakannut toimimasta. Elimistön lämpötila on kohonnut voimakkaasti (yleensä yli 40,5 Celsius-asteen yli), hikoilu on pysähtynyt ja iho on kuuma ja kuiva, mutta joskus hikoilu voi olla voimakasta (kuuma ja kostea ympäristö), sydämen syke on nopea (joskus heikko ja hidas), verenpaine on alentunut ja silmien mustuaiset ovat laajentuneet. (Ilmarinen 2011, 224.)

Oireita voivat olla mm. ärtyvyys, yleinen heikkous, suorituskyvyn heikkeneminen, päänsärky, huimaus, sydämen tykytys, epäsäännöllinen hengitys, lievät lihaskouristukset (ensioireet) sekä sydämen toimintahäiriöt, sekavuus, oksentelu, tasapainohäiriöt, pidätyskyvyttömyys ja tajuttomuus (myöhemmät oireet). Ensiapuna lepo viileässä suihkussa ja mahdollinen hikoilua estävän vaatetuksen poistaminen. Tajutonta potilasta valellaan vedellä tai käytään esim. tuulettimia ihon ilmavirtauksen tehostamiseen. Sairastunut on toimitettava HETI sairaalahoitoon ja kehon viilentämisistä ON jatkettava siirron ajan. (Ilmarinen 2011, 224.)

Äkillisiä koko kehon lämpösairauksia lievempiä kehon toimintahäiriöitä kuumissa harjoitus tai kilpailuolosuhteissa voivat olla mm. ihon sairaudet (hien ja hankauksen aiheuttama ihonb punoitus, kutina ja kirvely), hikirauhasten toimintavajavuuden kehittyminen, lämpöturvotus (lämpö-odeema) käsissä ja jaloissa, hyperventilaatio (paniikinomainen ylihengittäminen) ja lihaskouristukset (lämpökrampit). Kivuliaat lämpökrampit voivat esiintyä vatsa-, jalka- ja käsivarren lihaksistossa, ja niihen ennalla ehkäisy perustuu elimistön suola- ja nestatasapainon pitämiseen hyvänä. (Ilmarinen 2011, 222-223.)

Kehon voimakkaasti muuttuneeseen lämpökuormitukseen voi liittyä fyysisten oireiden lisäksi psyykkisiä oireita (Ilmarinen 2011, 220). Kehon lämmönsäätelyjärjestelmän ylikuormittuminen voi aiheuttaa elimistön toiminnalle vakavia vaurioita. Juoksijan ja muun henkilön on tunnettava kaikki omaan kehoonsa liittyvät lämpösairauksien riskit mahdollisesti vakavien (kuolemaan johtavien) äkillisten lämpösairauksien välttämiseksi (Ilmarinen 2011, 215, 222 ja 224.)"

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.