Liikeperiaate on (puolustus- ja) harjoitustilanteessa käytettävä vaistonvaraisesti toteutuva kehon hallinna ilmentymä, joka parantaa fyysistä selviymistä vastustajasta. Liikeperiaatteet ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja ne edellyttävän mielen hallinnan eheyttä taistelussa. Liikeperiaate tarkoittaa tekniikan luonnollisen liikemekaniikan tiedostamista. (Klemola 1997, 207-226.)
Liikeperiaatteet kuvaavat suuren osan sisäisen voiman käytön periaatteista. Liikeperiaatteet (karatessa) (aakkosjärjestyksessä) ovat:
Voiman keskittämisen kannalta täysi merkitsee keskittämistä, tyhjä sallimista voiman läsnäolon katoamiseen. Tyhjä tarkoittaa voiman voiman läsnäolos ilman sen ilmioloa. (Klemola 1997, 219-220.)
Voiman käyttö perustuu mieleen, joka luo linjan jaloista kohti käsiä ja toteutuvan tekniikan käyttöä. Harjoittelijan on oltava tietoinen voiman kaarevasta reitistä jalkapohjista kämmeniin tai jaloista päälakeen. Ilman oikeaa harjoittelua tätä voiman periaatetta on vaikea ymmärtää. (Klemola 1997, 226.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Klemola, Timo. (1997). Zen-karate. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-15291-2.
Liikeperiaatteet kuvaavat suuren osan sisäisen voiman käytön periaatteista. Liikeperiaatteet (karatessa) (aakkosjärjestyksessä) ovat:
- Avaaminen ja sulkemisen (avoimuuden ja suojaamisen periaate)
- Avoimen kädet (rutinoituneet karatekat pakottavat harvoin kätensä nyrkkiin, nyrkissä oleva käsi jähmettää liikkeen mahdollisuuksia)
- Liikkeen maadoittaminen (tekniikan sitominen jalkoihin, ja edelleen lantioon, selkään ja käsiin. Käytännössä seisominen; ymmärrys syntyy silloin, kun jalat tuntuvat painavilta kuin tukit)
- Painavien kädet (kädet toimivat luonnollisena osana kehoa voimakkaasti käyttäen koko kehon kaarevaa voimaa)
- Painopisteen ja keskusvoiman virtaava käyttö
- Rentous (sisältää kaikki muut periaatteet, rentouden oppiminen sisältää kaikki muut voimankäytön elementit)
- Suora selkä (tekniikan voiman linja kulkee suoraan tukijalan kantapäästä päälakea kohti, elinvoima on asemoitava hiusrajaan. Häntäluu on vajoaa hieman ja alaselkä on suoristettu ja vakautettu. Voiman tulee olla varastoituneena selkään ja sen tulee vapautua sen kautta. Kehon kolme jousta ovat kädet, jalat ja selkä)
- Tyhjä ja täysi (epäsäännöllisen ja säännöllisen virtaava vaihtelu)
- Virta (liikkeestä toiseen siirrytään pakottamatta aaltomaisesti ja ruoskanomaisesti)
- Voima (ki) (kehontietoisuuden kehittäminen, erityisesti meditointi seisomisharjoituksissa)
Voiman keskittämisen kannalta täysi merkitsee keskittämistä, tyhjä sallimista voiman läsnäolon katoamiseen. Tyhjä tarkoittaa voiman voiman läsnäolos ilman sen ilmioloa. (Klemola 1997, 219-220.)
Voiman käyttö perustuu mieleen, joka luo linjan jaloista kohti käsiä ja toteutuvan tekniikan käyttöä. Harjoittelijan on oltava tietoinen voiman kaarevasta reitistä jalkapohjista kämmeniin tai jaloista päälakeen. Ilman oikeaa harjoittelua tätä voiman periaatetta on vaikea ymmärtää. (Klemola 1997, 226.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Klemola, Timo. (1997). Zen-karate. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-15291-2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.