Harjoittelun arviointikriteeri on tekijä, jolla arvioidaan harjoittelun aikaan saamia hyötyjä verrattuna siitä aiheutuviin kustannuksiin, ja ne ovat harjoitusvaste (vaikuttavuus), toteutettavuus, hyöty-kustannussuhde (taloudellisuus), riskien välttäminen (turvallisuus) ja osanotto. Harjoittelun arviointikriteerillä voidaan arvioida harjoittelun tuloksellisuutta yksilön tai suuremman joukon (mm. väestön) suhteen. (Vuori 2010, 27-29.)
Harjoittelun toteutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon harjoittelun määrä (viikkoharjoittelu, yksittäisen harjoituksen kesto), kuormittavuus, oikeiden asioiden harjoittelu (laatu), harjoitusolosuhteet ja -välineet sekä harjoittelijan sitouttaminen pitkäkestoiseen harjoitteluun. Toteutettavuuden osa-alueet vaikuttavat harjoitusvasteeseen. (Vuori 2010, 28.)
Hyöty-kustannussuhde (taloudellisuus) on suhde, jossa arvioidaan harjoitusvasteen hyötyä suhteessa toteutettavuuden kustannuksiin (mm. raha, ajankäyttö, ylirasitustilat ja -sairaudet, äkilliset sairaudet). Tätä suhdetta voidaan arvioida yksilön tai suuremman joukon suhteen. Riskien välttäminen on tärkeä hyöty-kustannussuhteeseen vaikuttava tekijä. (Vuori 2010, 28-29.)
Osanotto on harjoittelun arviointikriteeri, joka sisältyy muihin harjoittelun arviointikriteereihin ja vaikuttaa niiden tuloksellisuuteen. Harjoitteluvastetta ei synny ilman osanottoa harjoitteluun. (Vuori 2010, 27-29.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Crudelli, Chris. (2010). Maailman taistelutaidot ja kamppailulajit. Alkuperäisteos The Way of the Warrior, suomentanut Juha Kaski. Hong Kong: Readme.fi. ISBN 978-952-220-325-0.
Vuori, Ilkka. (2010). Liikunta, kunto ja terveys. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.
"Karaten päämäärä ei ole voitto tai tappio, vaan oppilaiden mielen kehittäminen (Gichin Funakoshi teoksesta Crudelli 2010, 203)."Harjoitusvastetta arvioitaessa otetaan huomioon, että se kohdistuu tiettyyn kehon osaan (esim. luusto), vasteen voimakkuuteen, pysyvyyteen ja saavuttamisen todennäköisyyteen sekä siihen, mitkä ovat vaihtoehtoiset keinot saavuttaa harjoitusvaste. Harjoitusvastetta voidaan tarkastella terveys-sairausjatkumon eri vaiheissa pyrittäessä terveyden säilyttämiseen. (Vuori 2010, 27-28.)
Harjoittelun toteutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon harjoittelun määrä (viikkoharjoittelu, yksittäisen harjoituksen kesto), kuormittavuus, oikeiden asioiden harjoittelu (laatu), harjoitusolosuhteet ja -välineet sekä harjoittelijan sitouttaminen pitkäkestoiseen harjoitteluun. Toteutettavuuden osa-alueet vaikuttavat harjoitusvasteeseen. (Vuori 2010, 28.)
Hyöty-kustannussuhde (taloudellisuus) on suhde, jossa arvioidaan harjoitusvasteen hyötyä suhteessa toteutettavuuden kustannuksiin (mm. raha, ajankäyttö, ylirasitustilat ja -sairaudet, äkilliset sairaudet). Tätä suhdetta voidaan arvioida yksilön tai suuremman joukon suhteen. Riskien välttäminen on tärkeä hyöty-kustannussuhteeseen vaikuttava tekijä. (Vuori 2010, 28-29.)
Osanotto on harjoittelun arviointikriteeri, joka sisältyy muihin harjoittelun arviointikriteereihin ja vaikuttaa niiden tuloksellisuuteen. Harjoitteluvastetta ei synny ilman osanottoa harjoitteluun. (Vuori 2010, 27-29.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Crudelli, Chris. (2010). Maailman taistelutaidot ja kamppailulajit. Alkuperäisteos The Way of the Warrior, suomentanut Juha Kaski. Hong Kong: Readme.fi. ISBN 978-952-220-325-0.
Vuori, Ilkka. (2010). Liikunta, kunto ja terveys. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujala, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.