Juoksijan kehon lämpötasapaino

Juoksijan kehon lämpötasapaino on elimistön fysiloginen tila, jossa sisäelimien (vitaalit elimet) lämpätila pysyy suhteellisen vakaana (noin 37 Celsius-astetta). Elimistön pintakudokset (mm. iho, ihonalaiset kudokset) ja raajojen ääreisosat voivat viilentyä tai lämmetä jonkin verran (mm. ihon keskimääräinen lämpötila voi laskea alle 20 asteen, yksittäisten ihoalueiden lämpötilaero voi olla muutamia kymmeniä asteita). (Ilmarinen 2011, 215.)

"Kun ilman lämpötila on noin 35 Celsius-astetta, elimistön ainoa keino poistaa kehon ylimääräistä lämpöä on hikoilu (veden höyrystyminen iholla). Ihoa pitkin noroina virtaava hiki ei jäähdytä, ja on lämpötasapainon ylläpitisen kannalta hyödytöntä. (Ilmarinen 2011, 217.)"

"Nestetasapainon ylläpito on tärkeää juoksuharjoitteluturvallisuudelle, ja juoksijan on tunnettava kaikki omaan kehoonsa liittyvät lämpösairauksien riskit mahdollisesti vakavien (kuolemaan johtavien) äkillisten lämpösairauksien välttämiseksi (Ilmarinen 2011, 215, 222 ja 224.)"

Sisäelinten sallituissa rajoissa säilyvä lämpötasapaino ja tasalämpöisyys on edellytys pitkäkestoiselle liikuntasuoritukselle (laajemmin ottaen elimistön normaalille toiminnalle). Lämpötasapaino perustuu elimistön lämmöntuotannon (aineenvaihdunta (fyysisen kuormituksen taso); ympäristöstä siirtyvä lämpö (lämpöolosuhteet); fyysisen kuormituksen laatu) ja se lämmönluovutuksen (hengityksen ja ihon kautta) väliseen suhteeseen. (Ilmarinen 2011, 215-216.)

Normaalioloissa kehon lämpötasapainoa säätely otetaan käyttöön 20-60 minuutin kuluessa fyysisen työn aloittamisesta. Sisäelinten lämpötila nousee nopeiten fyysisetn työn aloittamisen jälkeen, koska elimistö ei ole sopeutunut kehon aineenvaihduntatason muutokseen. Juoksijan ominaisuudet (mm. fyysinen suorituskyky (maksimaalinen hapenottokyky), ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne (mm. lihasmassa, vartalon pinta-ala, ihonalainen rasvakerros) vaikuttavat elimistön lämpötilan muutoksen nopeuteen ja tasoon fyysisen työn alussa. Lämpötila on suorassa suhteessa aineenvaihdunnan tehoon, ja lihaskestävyyttä edellyttävissä lajeissa lämpötila on keskimäärin 38-39 Celsius-astetta. (Ilmarinen 2011, 217-218.)

Kestävyyslajissa elimistön aineenvaihdunnan taso voi kohota korkeimmillaan 20-25-kertaiseksi lepotasoon verrattuna, ja tästä tehosta vähintään 75 prosenttia vapautuu lämpöenergiana. Elimistön lämpötasapainon säilyttämiseksi vakaana, on ylimääräinen teho pystyttävä siirtämään pois kehosta. (Ilmarinen 2011, 216.) Elimistön lämpötasapainon säilyttäminen voi edellyttää suorituksen keskeyttämistä (energian tuotantoa ei jatketa, kun elimistö on ylilämmennyt).

Kehon lämpötasapainon säilyttäminen perustuu kehon autonomisen hermoston toimintaan, ja sitä säätelee väliaivojen hypotalamuksessa sijaitseva aivoalue, joka saa palautetta kehon lämpötilasta mm. veren lämpötilan ja sisäelinten, lihasten ja ihon lämpötilaaistimista. Kehon lämpötilaan saatavat hermotoiminnot toteutetaan samanaikaisesti verisuonten (verenkierron muuttaminen), hikirauhasten ja lihasten (mm. tahdottomat vilunväristykset, ihon nouseminen "kananlihalle") toimintaa säätelemällä. (Ilmarinen 2011, 217.)

Kehon lämpötasapaino pystytään ylläpitämään olosuhteissa, jossa kehossa muodostuva lämpö voidaan poistaa elimistöstä. Kestävyysjuoksuissa ei tulisi järjestää kilpailuja (16 km tai yli) tai kovia harjoituksia, kun WBGT-indeksi on yli 28 Celsius-astetta. (Ilmarinen 2011, 215-218.)

(WBGT-indeksi (Wet Bulb Globe Index) on kokemusperäinen (empiirinen) ympäristön lämpökuormaa indeksi ilmoitettuna Celsius-asteina). Kuin WBGT-indeksi on liian korkea, kestävyyslajia tulisi harjoitella aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä.(Ilmarinen 2011, 225-226.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilmarinen, Raija. (2010). Liikunta kuumassa. Teoksesta Vuori, Ilkka, Taimela, Simo & Kujaja, Urho. Liikuntalääketiede (3.-4. painos). Vantaa: Duodecim. ISBN 978-951-656-401-5.

Vastuuvapautuslauseke: Tämä artikkeli käsittelee lääketiedettä. Jokainen juoksija ja muu henkilö vastaa itse omasta terveydestään ja harjoittelusta, joten kukin juoksija ja muu henkilö vastaa itse valinnoista, joita hän tekee terveytensä ja harjoittelunsa tai koko muunkin elämänsä suhteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.